KUTSU KOHTI SAVUTONTA SUOMEA –SEMINAARIIN

Seminaarikutsu

KOHTI SAVUTONTA SUOMEA
Savuton Kunta ‐projekti järjestää Kohti savutonta Suomea ‐seminaarin, jossa yhdessä asiantuntijoiden johdolla pohditaan savuttomuuden tuomia haasteita ja mahdollisuuksia yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Seminaarissa esitellään savuttomuuteen liittyviä käytännön työvälineitä. Tilaisuus on suunnattu erityisesti julkisen sektorin, yritysten sekä yhdistysten ja järjestöjen johdolle, asiantuntijoille ja luottamushenkilöstölle.

Ajankohta Keskiviikko 6.2.2013 klo 12.30–16
Paikka Wetterhoff, Wanha Kutomo Palokunnankatu 9, 13100 Hämeenlinna

12.30–13.00 Kahvi ja ilmoittautuminen

13.00–13.30 Kohti savuttomuutta – puheista päätöksiin,Laura Järvelä, projektikoordinaattori, Savuton        Kunta ‐projekti
13.30–14.15 Savuttomuuspäätöksestä käytäntöön Forssan kaupungissa,Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, Forssan kaupunki
14.15–15.00 Savuttomuus ja Savuton leikkaus Etelä‐Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä,Reetta‐Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Etelä‐Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
15.00–15.30 Työvälineet savuttomuuden tueksi, Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry

15.30–16.00 Yleiskeskustelu ja alueellinen yhteenveto savuttomuustilanteesta

Seminaari on maksuton. Ilmoittautuminen 30.1.2013 mennessä sähköpostitse Laura Järvelälle, laura.jarvela@kanta‐hameen‐hengitys.fi

Tervetuloa!

Lisätiedot
Projektikoordinaattori Laura Järvelä, p. 0400 511 818, laura.jarvela@kanta‐hameen‐hengitys.fi. Koko projektia koskevat tiedustelut projektijohtaja Tarja Kristiina Ikoselle, p. 0500 574 642, pssydan@dnainternet.net

Joulukuun verkostokokous - ylös, alas vai lentokiitoon...?

VERKOSTOTAPAAMINEN

Aktiivinen vuosi 2012 lähenee loppuaan. On aika muistella vuoden tapahtumia ja suunnata katseita kohti tulevaa. 

Verkostotapaamisen:

Paikka                                 Olympiastadionin Kabinetti, Paavo Nurmentie 1, Helsinki

Aika                                     13.12. 2012 klo 12.30-

Ohjelma (alustava)            

klo12.00 -                     Alkupaloja...

klo 12.30-12.50           Tutustutaan Innokylään
                                    Kehittämispäällikkö, Ritva Salmi, THL

klo 12.50- 13.20          Hollannin terveiset
                                    Professori, ylifyysikko (emr.) Erkki Vauramo, 
                                    Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-Instituutti

klo 13.20-13.40           Lahdesta Arabiemiraatteihin
                                    Kehittämisjohtaja Sari Kesäniemi, Lakes Oy

virvokkeita

klo 14-14.45                Verkosto 2013 ja keskustelua

klo 14.45                Hulvattomia näkökulmia..ylös, alas vai lentokiitoon   
                              Toimitusjohtaja Lisa Sounio, Sonay Oy   

Ilmoittautumiset (anu.saarinen@kehittamiskeskus.fi) asap, mutta viimeistään 3.12. mennessä!

Lämpimästi tervetuloa,

-Outi ja Anu

Puolet 75–80-vuotiaista valmiita maksamaan arkea helpottavasta teknologiasta

Ikäihmiset suhtautuvat myönteisesti uuteen teknologiaan arjen apuna. Tämä käy ilmi Ikääntyminen ja asuminen 2012 -kyselytutkimuksesta, jolla KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) selvitti iäkkäiden suomalaisten asumistoiveita ja ‑tarpeita. Kysely teetettiin TNS Gallupilla yhteistyössä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumin) kanssa.

Kohtuuhintaiselle teknologialle on kysyntää

Suurin osa ikäihmisistä haluaa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Uutta teknologiaa itsenäisen selviytymisen tueksi kehitetään jatkuvasti. Osa kotona asumista tukevasta teknologiasta kuuluu kotihoidon piiriin ja kunta osallistuu sen kustannuksiin, mutta lähes puolet ikäihmisistä on valmis maksamaan teknologiasta myös itse. Eniten kiinnostavat turvallisuuteen, ruokaan ja viihtymiseen liittyvät palvelut. Jopa 60 prosenttia 75–80-vuotiaista on valmis maksamaan automaattisesti hälyttävistä laitteista, kuten turvapuhelimesta, erilaisista tunnistimista tai lääkekellosta. Lähes yhtä moni on kiinnostunut kodin turvatekniikasta, kuten ovipuhelimesta, automaattihanasta tai automaattisesti sammuttavasta liesituulettimesta. Sähköisistä virikepalveluista (esimerkiksi liikunta, ajanviete, mielenvirkistys) on valmis maksamaan 49 % vastanneista.

Sähköisistä terveyspalveluista ja terveydentilan seurannasta (esimerkiksi verenpaineen mittaus kotoa käsin) oli valmis maksamaan 41 %. Kysytyistä aiheista vähiten kiinnostusta herättivät kotiautomaatio ja tietokonevälitteiset yhteydenpitopalvelut. Maksuhalukkuuteen saattaa monien laitteiden ja palvelujen kohdalla vaikuttaa tiedon puute.

Yli puolet 75–80-vuotiaista arvelee käyttävänsä palvelujen ostoon noin viiden vuoden kuluttua alle 300 euroa kuukaudessa. Neljännes arvelee käyttävänsä alle 100 euroa, ja jopa 14 % ajattelee, ettei käytä näihin palveluihin lainkaan omaa rahaa. Neljännes vastanneista ei osannut arvioida maksuvalmiuttaan. Vanhemmat ikäihmiset arvelevat käyttävänsä palvelujen ostoon enemmän rahaa kuin nuoremmat.

Apua odotetaan erityisesti lapsilta ja läheisiltä

75–80-vuotiaiden luottamus yhteiskunnan apuun on melko vähäistä: vain noin puolet luottaa yhteiskunnan tai kunnan apuun vanhetessaan. Sen sijaan lähes 80 % luottaa saavansa apua lapsiltaan ja lähiomaisiltaan, lähes 60 % ystäviltään ja naapureiltakin lähes puolet (48 %).

Vanhuksille suunnattua teknologiaa kehitetään yhä enemmän siten, että vastuu laitteiden ylläpidosta, käytön opastuksesta ynnä muusta on omaisilla. Lähes 80 % ikäihmisistä luottaakin siihen, että saa ikääntyessään omaisilta apua. Lapset elävät kuitenkin nykyään usein etäällä vanhemmistaan, joten ainakin säännöllinen ja tiivis auttaminen voi olla vaikeaa. Teknologiasta voisi olla nykyistä enemmän hyötyä etäomaisille. On tärkeää miettiä, millaiseen avuntarpeeseen omaiset voivat vastata, ja minkälainen teknologinen ratkaisu voisi tukea omaisten työtä.

Yli puolet ikäihmisistä haluaisi asua yhteisöllisesti

Yhteisöllistä asumista on tarjottu yhdeksi tulevaisuuden asumismuodoksi ikäihmisille. Tämän tutkimuksen perusteella jopa 56 % 75–80-vuotiaista suhtautuu myönteisesti yhteisölliseen asumiseen. 28 % haluaisi iän karttuessa asua talossa, jossa on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä muiden asukkaiden kanssa tai esimerkiksi hoitaa arkiaskareita yhdessä, ja toiset 28 % pitää tätä vaihtoehtoa mahdollisena. Erityisesti maaseudulla asuvat, puolison kanssa asuvat sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Muita kielteisemmin suhtautuvat erityisesti yksinasuvat sekä pääkaupunkiseudulla asuvat. Tähän voi ajatella vaikuttavan sen, että maaseudulla on kaupunkia useammin mallia eri sukupolvien asumisesta yhdessä ja arjen jakamisesta. Naapuriapuun luottaa lähes puolet 75–80-vuotiaista, miehet enemmän kuin naiset, ja vanhimmat (79–80-vuotiaat) enemmän kuin nuoremmat.

– Yleisesti tutkimuksesta näkyy, että ikäihmiset ovat valinnoissaan joustavampia kuin yleensä ajatellaan, toteavat projektipäälliköt Lea Stenberg ja Kirsti Pesola. – Enemmistö haluaisi tulevaisuudessakin asua omassa tutussa asunnossaan, mutta yli kolmannes on valmis tekemään asumisoloihin muutoksia iän mukanaan tuomien vaatimusten myötä.

– Tutkimuksen tulokset kertovat myönteisestä suhtautumisesta teknologiaa kohtaan. KÄKÄTE-projektin muissa selvityksissä on kuitenkin havaittu, että mikä tahansa ei kelpaa: jotta teknologiasta olisi hyötyä ikäihmisille, sen on oltava hyvää, helppokäyttöistä ja riittävän halpaa, projektipäälliköt toteavat.

Tutkimuksen toteuttaminen

Ikääntyminen ja asuminen 2012 -tutkimuksen teettivät KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) sekä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA. TNS Gallup toteutti Suomen 75–80-vuotiasta väestöä edustavan tutkimuksen puhelinhaastatteluin elokuussa 2012. Kyselyyn vastasi 401 satunnaisesti väestörekisteristä poimittua suomalaista. 55–74-vuotiaille suomalaisille esitettiin samat kysymykset sähköisesti TNS Gallup Forum -internetpaneelissa, johon vastasi 562 henkilöä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin neljä prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lehdistötiedote ja raportit molempien ikäryhmien kyselyistä ovat luettavissa osoitteessa http://www.ikateknologia.fi/hankkeita-ja-julkaisuja/julkaisuja/kaekaete-projektin-julkaisuja.html

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti käynnistyi tammikuussa 2010. Viisivuotisen RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä. KÄKÄTE-projekti on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.

Neljätoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä muodostavat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin, KIRA-foorumin. Se kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja edistää rakennetun ympäristön toimivuutta. KIRA-foorumiin kuuluvat Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistöpalvelut ry, LVI-talotekniikkateollisuus ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Viherympäristöliitto ry.

Lisätietoja

Lea Stenberg, projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti, puh. 050 323 5533, lea.stenberg@valli.fi

Kirsti Pesola, projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti, puh. 050 597 0069, kirsti.pesola@vtkl.fi

Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, KIRA-foorumin viestintäryhmän puheenjohtaja, puh. 040 587 2642, merja.vuoripuro@rakennusteollisuus.fi

www.ikateknologia.fi | www.kirafoorumi.fi

Suomalaiset oppimassa mahdottoman tekemistä mahdolliseksi Hollannin Orbis-sairaalassa

Miltä kuulostaa sairaala ilman lääkäreiden ja hoitajien työhuoneita? Tai sairaala, jossa tietotekniikka ja ohjelmistot toimivat täysin ilman paperia? Entä sairaala, jossa arkkitehtuuri on suunniteltu ensisijaisesti palvelemaan asiakasprosesseja ja toissijaisesti neliövaatimuksia? Mahdottomaltako?

Sosiaali- ja terveyssektorin uusia toimintamalleja eri alueilla kehittävä ammattilaisjoukko kävi tutustumismatkalla Hollannissa todeten, että moni muukin asia oli tehty mahdolliseksi. Kansallisen Hyvinvointiverkoston ja Ahlman & Wuorinen Developmentin järjestämällä matkalla suomalaiset vierailivat Sittardin Orbis-sairaalassa sekä useissa vanhustenhuollon kohteissa. Matkakohteet valitsi Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-Instituutissa työskentelevä professori, ylifyysikko (emr.) Erkki Vauramo. Vauramo kertoo keskeisimmistä asioista Hollannissa, joista Suomessa voitaisiin ottaa oppia.

– Sairaala rakennuksena elää voimakasta murrosta, jossa pienet huoneet korvautuvat monitoimitilalla ja ergonomisilla työpisteillä.  Suunnittelussa panostetaan sujuvaan hoitoprosessiin. Myös Suomessa voidaan rakentaa innovatiivisia sairaaloita, jos toimintamalli mietitään huolella, siihen varataan aikaa ja kokonaisuuden suunnittelee innovatiivinen ja kyvykäs ryhmä, Erkki Vauramo esittää.

– Ympärivuorokautisessa vanhusten palvelujärjestelmässä asuu Suomessa noin 60 000 vanhusta, mutta Hollannissa väestöön ja ikärakenteeseen suhteutettuna vain puolet siitä. Hollannin rakennuksissa on riittävästi tilaa, jotta vanhukset voivat liikkua, ylläpitää kuntoa ja osallistua itse omaan hoitoonsa, Vauramo kertoo.

– Vanhusten hoivajärjestelmä kuuluu asutuskeskuksen keskustakortteliin.  Yhteistilojen suuntaaminen alueen asukkaiden olohuonetoimintaan elävöittää keskusta monella tapaa. Sotera-Instituutti on mielellään mukana tämän asian kehittämisessä Suomessa, professori Erkki Vauramo kertoo.

Kansallisen Hyvinvointiverkoston yksi kehittämisen painopiste on kumppanuuksien luominen toimijoiden välille ja siinä onnistuttiin Hollannin matkan yhteydessä hyvin.

– Orbiksessa on vieraillut useita suomalaisryhmiä aiemminkin, mutta tämän matkan lisäarvoa nosti se, että mukana oli eri alan asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Nähty ja kuultu jalostui jo matkan aikana yksittäisen organisaation näkökulmaa laajemmaksi, kertoo aluekehittäjä Anu Saarinen Kansallisesta Hyvinvointiverkostosta.

– Tulevaisuudessa terveys- ja sosiaalipalveluiden toimintamallien uudistaminen vaatii verkostomaista eri alojen ja alueiden asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä. Halusimme olla Kansallisen Hyvinvointiverkoston osalta mukana matkalla tarjoamassa tätä mahdollisuutta toimijoille, Saarinen kiteyttää.

Matkan järjestivät yhteistyössä Kansallinen Hyvinvointiverkosto sekä Ahlman & Wuorinen Development. Tutustumismatkalla vierailtiin Orbis-sairaalan lisäksi Orbis Hoogstaete, Boswijk- ja Elisbeth-hoivakodeissa sekä palvelukoti Veldhoffissa.

Lisätietoja: Anu Saarinen, anu.saarinen@kehittamiskeskus.fi, puh. 040 5190981

Etsimme ideoita ja hankkeita

Käsityksemme taloudesta on murroksessa. Globaali velka- ja finanssikriisi haastaa talouden nykyiset toimintatavat ja rakenteet talouden näkökulmasta. Ilmastonmuutos osoittaa, ettei yhteiskunta nykyisellään ole ekologisesti kestävällä pohjalla. Globaali eriarvoisuus ja tuloerojen kasvu peräänkuuluttavat sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa.
Sitra kokosi syksyllä 2012 Kestävä talous -foorumin. 30 hengen poikkiyhteiskunnallisen joukon tehtävänä on tunnistaa niitä muutosvoimia, jotka muuttavat talousajattelua. Nyt etsimme ideoita, ratkaisuja tai jo meneillään olevia hankkeita jotka vievät ajattelua kestävästä taloudesta aitoon toimintaan joko politiikan tai konkreettisen tekemisen tasolla. Foorumilaiset määrittelivät kestävän talouden seuraavasti:

Kestävän talouden tavoitteena on tuottaa ihmisille hyvinvointia, oikeudenmukaisesti. Kestävä talous toimii maapallon kantokyvyn rajoissa. Se perustuu sopeutumis- ja muutoskykyiseen talousjärjestelmään, jota ohjataan avoimin, läpinäkyvin, moniarvoisin ja demokraattisin periaattein. Kestävä talous suuntaa kauas tulevaisuuteen, tulevaisuuden menestystekijöitä tunnistaen ja ylisukupolvisia ratkaisuja etsien.                             
Onko sinulla hanke tai idea, joka jo vie tai veisi eteenpäin kestävän talouden ajattelua? Entä edistäisikö ideasi esimerkiksi ruohonjuuritason taloudellista toimintaa, uudenlaista yrittäjyyttä tai globaaleja kestäviä ratkaisuja taloudellisesti, sosiaalisesti tai ekologisesti? Voisiko ideoiden pohjalta tehdä politiikkaratkaisuja? Etsimme siis sellaisia hankkeita ja ideoita jotka auttavat foorumilaisiamme uudistamaan ajattelua kestävästä taloudesta.

Kerro meille ideastasi tai hankkeestasi oheisen lomakkeen kautta 7.12.2012 mennessä. Palkitsemme kolme parasta hanketta ja ideaa 1000 euron palkintosummalla. Kutsumme parhaiden ideoiden ja hankkeiden takana olevia ihmisiä ja yhteisöjä esittelemään ideoitaan talouspolitiikan päättäjille sekä verkostoitumaan muiden kestävän talouden tekijöiden kanssa.

Olemme foorumilla pohtineet muun muassa seuraavia haasteita joihin vastaamiseen ideoita etsitään:
Miten kestävää taloutta luodaan liiketoiminnan keinoin? Miten kestävän liiketoiminnan toimintaedellytyksiä voidaan parantaa?

Millaisin uusin toimintamallein yksilöt ja yhteisöt voivat edistää kestävää taloutta? Miten tätä roolia voidaan mahdollistaa?

Miten kriisialttiin talousjärjestelmän sopeutumis- ja muutoskykyä voidaan lisätä?

Miten työelämän murros, työssä jaksaminen ja hyvinvointi sekä talouskehitys yhteen sovitetaan kestävästi?

Miten luodaan vihreää kasvua? Miten taloutta kehitetään ilman lisääntyvää luonnonvarojen käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä?

Miten hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja uudistetaan niin, että hyvinvointi kasvaa, eriarvoisuus vähenee ja julkisen talouden tasapainottaminen mahdollistuu heikkenevän huoltosuhteenkin aikana?

Miten edistetään taloudellisen päätöksenteon avoimuutta, läpinäkyvyyttä, demokraattisuutta ja pitkäjänteisyyttä?

Etsimme siis ideoita ja hankkeita, jotka ovat vaikuttavia suhteessa kestävän talouden tavoitteisin, toteutettavia, edistettävissä talouspolitiikan keinoin, kannustavia, otteeltaan mahdollistavia sekä innovatiivisia.
Huomioithan, että hanketta/ideaa koskevat tiedot tulevat avoimesti verkkoon näkyviin Sitran sivulle kommentoitavaksi ja niitä hyödynnetään Kestävä talous -foorumin työssä. Laitathan hankkeestasi mukaan siis vain sellaisia tietoja, jotka ovat julkisia.

Ideat ja hankkeet ilmestyvät näkyviin tälle sivulle sitä mukaa kun saamme niitä ja niitä voi avoimesti kommentoida sivuilla. Voittajat julkistetaan huhtikuussa suuressa kestävän talouden tapahtumassa.  Olemme kuitenkin jo aiemmin henkilökohtaisesti yhteydessä teihin.

Ilmoita hankkeesi tai ideasi mukaan Digium-kyselyssä täältä

Lisätietoja

Johtava asiantuntija Eeva Hellström
Asiantuntija Elina Kiiski
Harjoittelija Kalle Nieminen

Active for Live

Suomessa on käynnissä hyvinvointipalvelun pilottiprojekti Active for Life, jossa autetaan yrityksiä kehittämään markkinoille palveluita, tuotteita tai ratkaisuja ikäluokalle 55+ tai tuunaamaan olemassa olevaa tarjontaa tuolle kohderyhmälle. Active for Life -ohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä rakentamaan uusia liiketoimintapalveluja ikääntyville sekä tukea yrityksiä markkina-alueen laajentamisessa Itämeren alueelle. Ohjelmassa on yhteistyössä mukana myös Itämeren maiden kehitysyhtiöitä.



Lähellä eläkeikää olevan, suuren ikäluokan kulutustottumukset eroavat selvästi vanhempien ikäluokkien kulutustavoista. 55+ -vuotiaat haluavat investoida omaan hyvinvointiinsa, mutta heille suunnattuja tuotteita ja palveluja ei ole riittävästi. Kohderyhmänä 55+ -vuotiaat ovat pääsääntöisesti hyvin toimeentulevia ja aktiivisia - myös eläkkeellä ollessaan. Näistä elementeistä syntyy merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia yksityisille yrityksille. Active for Life -ohjelma pyrkii synnyttämään hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa tälle kohderyhmälle (wellbeing business accelerator), mikä parantaa myös kohderyhmän täysipainoisen elämän laatua.



Active for Life -ohjelmassa on tunnistettu kohderyhmän tarpeita, joihin pohjautuen järjestetään yrityksille avoimeen innovointiin perustuvia työpajoja. Työpajoissa keskustellaan uusista kaupallisista hyvinvointipalveluista ja -ratkaisuista yhdessä yritysten edustajien kanssa. Ohjelmaan mukaan lähtevät yritykset pääsevät verkottumaan Itämeren alueen yritysten kanssa ja tarkoituksena on luoda kumppanuuksia oman kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Samalla kumppanuudet sekä ohjelmaa toteuttavien kansainvälisten kehitysyhtiöiden verkostot tukevat yritysten kotimarkkinoiden laajentamisessa Itämeren alueelle. Yrityksille tarjotaan tukea liiketoiminta- ja kumppanuusmallien luomisessa ja uuden liiketoimintaidean testauttamisessa yhdessä Aasian kohdemaassa.



Active for Life -ohjelma on yrityksille ilmainen. Ohjelmaan mukaan lähteneet yritykset pääsevät alkuvuodesta 2013 verkottumaan muiden maiden yritysten kanssa sekä yhdessä innovoimaan ja työstämään ideoita uusista kaupallisista hyvinvointipalveluista kohderyhmälle. Ohjelman tiedotustilaisuuksissa esitellään ohjelman tarkempi kulku sekä avataan ja pohditaan kohderyhmältä saatuja signaaleja heidän tarpeistaan. Yrityksillä on myös mahdollisuus esittää toiveita ohjelman sisällöstä.



Järjestämme hankkeesta avoimen informaatiotyöpajan Jyväskylässä, Tampereella ja Helsingissä (ohessa kutsu) ja ilmoittautumislinkit ohessa:



Uutta liiketoimintaa hyvinvointialalle -työpajat ja ilmoittautuminen:



·         Tampere 15.11 klo 13–16 | Ravintola Teerenpeli, Hämeenkatu 25, Tampere

Ilmoittautuminen Tampereen tilaisuuteen <http://www.webropolsurveys.com/S/2C70AE0EBDAF9EA6.par>



·         Helsinki 29.11 klo 13–16 | Kiasma, Mannerheiminaukio 2, Helsinki

Ilmoittautuminen Helsingin tilaisuuteen <http://www.webropolsurveys.com/S/4A75EB95348818DC.par>



Tilaisuuksiin saapuvat kohdeyritykset voivat edustaa mahdollisimman heterogeenistä ryhmää. Eli paikalla toivotaan, niin isoja kuin pk-yrityksiä, myös julkisten organisaatioiden edustajat ovat tervetulleita. Vaikka kutsussa puhutaan hyvinvointialan paleluista, niin myös erilaiset teknologiayritykset  sopivat mainiosti tuolla kohderyhmällekin, kunhan tarkastelu näkökulma on avoin ja innovatiivinen ja sovellutus voisi olla hyvinvointiin liittyvä:



-          teknologia tuoteyritykset

-          palveluyritykset

-          hyvinvointi laajasti käsittäen kaikki hyvinvoinnin osa-alueet:

-          sosiaalinen yhdessä olo

-          matkailu

-          elämykset

-          oppiminen

-          tarkoituksen mukainen eläminen, toisten auttaminen

-          terveellinen elämäntapa

-          hemmottelu

-          jne…

 

Ystävällisin terveisin

Niko Lönn

Project Manager

FinnMedi Oy

Biokatu 14, 33520 Tampere, Finland

Mobile +358 40 515 9019

Fax +358 3 3116 4029

niko.lonn@finnmedi.com <mailto:niko.lonn@finnmedi.com>

www.finnmedi.com <http://www.finnmedi.com/> 

Luonnosta hyvinvointia lapsille ja nuorille

 
Luontoympäristöt edistävät lasten terveyttä ja hyvinvointia. Uusia palvelukonsepteja kaivataan, mutta tarvitaan verkostoitumista sekä konseptointi- ja liiketoimintaosaamista, jotta myös vientiin sopivia palvelukonsepteja voisi syntyä. Sitran, Kansallisen hyvinvointiverkoston ja Innoman Oy:n yhteistyössä toteuttama Luonnosta hyvinvointia lapsille ja nuorille -selvitys julkaistiin 25.10.2012 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä -tapahtumassa Hämeenlinnassa.  

Sitra edistää kestävän hyvinvoinnin kasvua ja luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntävien palvelukonseptien syntymistä.
– Pitkäjänteisen hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä niin terveydenhoidossa kuin palveluliiketoiminnassa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää nykyistä enemmän, toteaa johtava asiantuntija Lea Konttinen Sitrasta.

Tutkimusten perusteella luonnossa oleskelun on todettu edistävän elimistön rauhoittumista ja palautumista stressireaktioista sekä kohentavan mielialaa ja keskittymiskykyä. Lisäksi ulkona liikkuminen samalla teholla koetaan kevyemmäksi ulkona kuin sisällä ja se edistää myös aistien kehittymistä.
Pohja hyvinvoinnille rakentuu lapsuudesta alkaen. Esimerkiksi metsäesikoulussa lasten fyysisen kunnon paranemisen lisäksi myönteistä kehitystä on koettu mielikuvituksessa, aloitteellisuudessa, suunnistus-, havainto- ja yhteistyökyvyissä sekä sosiaalisissa taidoissa.
Nyt julkaistu selvitys auttaa tunnistamaan millaisia luontoa hyödyntäviä toimintakonsepteja lapsille ja nuorille on jo olemassa ja miten luontoelementtejä voitaisiin nykyistä paremmin hyödyntää niin osana kasvatus-, virkistys-, kuin harrastuspalveluita sekä miten uusien palvelukonseptien luomiseen pitäisi tarttua. Hyvinvointia voidaan tukea sekä houkuttelemalla ihmisiä luontoon että tuomalla luontoa rakennettuun ympäristöön.

Lisätietoja

Kirsi Polvisen blogi-kirjoitus: Mitä et koe, et voi arvostaa!
Lea Konttinen, johtava asiantuntija, Sitra
etunimi.sukunimi@sitra.fi, puh. 040 5466 428

Kansallinen hyvinvointiverkosto
Outi Myllymaa, verkostokoordinaattori
Anu Saarinen, aluekehittäjä
Annemari Syrjänen, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@kehittamiskeskus.fi

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä - tapahtuma
Anne Horila,aktivaattori
Reetta Sorjonen, projektisuunnittelija
etunimi.sukunimi@hame.fi
hoc.fi


Julkaisun tiedot  
Luonnosta hyvinvointia lapsille ja nuorille - Kuvauksia luonnon hyvinvointivaikutuksista, palveluista ja malleista palveluiden kehittämiseen (lataa PDF)
Kirsi Polvinen, Jussi Pihlajamaa, Pekka Berg
ISBN 978-952-6625-23-2
Sitra ja Kansallinen hyvinvointiverkosto, 2012

Yhteispeliä hyvinvointiyhteiskunnan puolesta

Kuntavaalien alla ehkä eniten keskustelua herättävä aihe on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Vastakkain asetetaan yksityiset ja julkiset palvelut. Monelta näyttää unohtuvan, että tulevaisuudessa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö palvelujen tuottajina nousee arvoon arvaamattomaan, jotta kuntalaisille yleensä pystytään turvaamaan tarvittavat palvelut.

Samaan aikaan yhteisenä huolenaiheena tuntuu olevan yritysmyönteiseen ilmapiirin luominen. Kunnat kilpailevat vetovoimaisuudesta yritysten houkuttelemiseksi alueelleen. Ihmetellään, kun uusia yrityksiä ei synny tai kasvuvaiheessa olevista yrityksistä luovutaan. Onko tämä ihme, jos yleensä yksityiset palveluntuottajat mainitaan vain siinä mielessä, että yksityisiä palveluja pitää karsia ja yrityksiä on hyödynnettävä palvelutuotannossa vain ruuhkahuippujen tasaajina. Mutta ei siis tasavertaisina, laadukkaina ja luotettavina kumppaneina. Tällainen yksityistä sektoria vähättelevä asenne on omiaan luomaan yrittäjäkenttään viestiä epävarmasta tulevaisuudesta. Näin palvelumarkkinat voivat rauhassa jatkaa keskittymistään isojen ketjujen käsiin.

Jos palveluja tuottavia kumppaneita ei jatkossa ole riittävästi, vaihtoehdot ovat vähissä, samoin eurot. Kuitenkin kuntalaisilla pitäisi olla oikeus valita palvelunsa mahdollisimman laajasta valikoimasta. Ja vielä niin, että voitaisiin luottaa turvallisuuteen ja laatuun. Jos ja kun hyvinvointiyhteiskuntamme halutaan säilyttää, se onnistuu vain aidosti palveluja ja rakenteita uudistamalla -  ja ennen kaikkea yhteispelillä.  

Minna Koskimies

LIIKUNTATUOTTEET PAREMMIN SUOMALAISTEN TIETOON

Vuoden Liikuntatuote-kisa, Messukeskus ja Elixir TV käynnistävät yhteistyön, jolla pyritään tehostamaan suomalaisen liikuntabisneksen viestintää.
- Liikunta-alan yrittäjän ongelma on usein heikko viestintä. Tuote- tai palveluosaaminen on sinänsä riittävää, mutta markkinointi ja viestintä eivät, Ari Puro-Aho Vuoden Liikuntatuote –kilpailun tuomaristosta sanoo.
Messukeskus ja Vuoden Liikuntatuote-kisa käynnistivät jo aiemmin yhteistyön ja nyt rinkiin on liittynyt viestinnän tekijäksi Elixir CMS Oy.  Ensimmäisenä konkreettisena askeleena Elixir TV on alkanut tuottaa Messukeskuksessa kuvattavia Viikon sporttiuutuus-osioita ja muistuttaa samalla katsojia Vuoden Liikuntatuote-kisasta.
Tarkoitus on laajentaa yhteistyötä muihinkin kanaviin kuin televisioon.
- Tehokas viestintä tuotteesta tai palvelusta tarkoittaa nykyään pajon muutakin kuin sitä "takasivun alakulman" lehti-ilmoitusta. - Netti, messuscreenit, televisio, kauppa-televisio-ruudut ovat kaikki videopohjaisia viestimiä, joita tulisi osata käyttää ja joista liikunnan markkinan eri kohderyhmät tavoittaa tehokkaasti, Timo Ylitalo Elixir CMS Oy:stä toteaa.

Myös muut kuin suomenkieliset videoesittelyt ovat pakollisia vientiä hamuaville tai sitä jo harjoittaville yrityksille. Messukeskus ja Vuoden Liikuntatuote-kisa pyrkivät Elixirin kanssa kehittämään ihanteellisen videopromootioiden tuotantomallin liikunta-alan yrityksille sekä vientiin että kotimaan markkinoille ja tarjoamaan sitä syksyn ja ensi vuoden aikana yrityksille.
Lisätietoja:
Vuoden Liikuntatuote –kilpailu, Ari Puro-Aho, gsm 040 861 4641
Elixir, Timo Ylitalo, gsm 040 528 6950
Suomen Messut, Hanne-Mari Jantunen, gsm 050 301 1734

Muista ilmoittautua Vuoden Liikuntatuote -kilpailuun 19.10. mennessä!
Poistu listalta klikkaamalla tätä linkkiä

Testing Lab
Opistotie 1 (PL 49)
63100 Kuortane

Seminaari hyvinvointisektorin tilaajille, tuottajille, kuntapäättäjille, kehittäjille ja yhteistyökumppaneille

Keskiviikko 31.10.2012
Uusikaupunki, Hotelli Aquarius, Saab-kabinetti

Klo 9:00 Avaus
Riikka Honkanen, projektipäällikkö, Ukipolis Oy

Klo 9:10 Yrittäjänä vanhusten asumispalveluyksikössä Leena Jäsperlä, Rinnekoti Jäsperlä

Klo 9:30 Kasvollisen ja paikallisen hoivayrittäjyyden merkitys alueen hyvinvoinnille ja aluetaloudelle Satu Ahlman, hoivayrittäjyyden asiantuntija, Blue Saga Company Oy

Klo 10:45 Kommenttipuheenvuorot
Anna-Liisa Nuutila, puheenjohtaja, Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvosto
Marika Lehtinen, sosiaalisihteeri, Kustavi

Klo 11.15 Kahvitarjoilu ja paneelikeskustelu: Mitä kunta odottaa yrittäjältä,
mitä yrittäjä odottaa kunnalta? - vetäjänä Satu Ahlman
Helvi Heiniö, sosiaali- ja terveysjohtaja, Uusikaupunki
Marianne Rapala, henkilöstöpäällikkö, Laitilan Terveyskoti Sinikka Kassila, puheenjohtaja, Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry
Luottamushenkilöiden edustajia Vakka-Suomen kunnista

Klo 11.45 Paikallinen yhteenveto
Tilaisuuden järjestää Ukipolis Oy yhteistyössä Kansallisen Hyvinvointiverkoston ja Vipinä-hankkeen kanssa.
Ilmoittautumisia pyydetään viimeistään 25.10. info@ukipolis.fi tai puhelimitse Leena

Tervehdys Nuoresta Suomesta!

Olit mukana vuonna 2011 Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret -verkostossa ja kohtasimme seminaarikiertueella jossain
päin Suomea. Joka puolella on tehty työtä yhteisen haasteemme selättämiseksi, ja joukkoon on saatu paljon uusia toimijoita.
On aika kartoittaa tämän hetkinen tilanne, ja järjestää verkostokohtaaminen jatkotyön suunnittelemiseksi ja tukemiseksi. 

Verkostotapaaminen 4.12.2012, SLU-talo Radiokatu 20 00240 Helsinki

Kutsumme Sinut mukaan työstöön 4.12.2012 tiistaina SLU-talolle Pasilaan klo 9.00–14.00 ja voit ottaa mukaan tapaamiseen yhteistyökumppanisi – nykyisen tai tulevan, jonka kanssa haluatte asiaa viedä käytännössä paikallisesti eteenpäin. Kukaan ei pärjää yksin, mutta yhdessä syntyy uutta ja parempaa.
Työparinasi voi olla esimerkiksi opettaja, terveydenhoitaja, iltapäivätoiminnan koordinaattori, rehtori, lastentarhanopettaja ja seuran valmentaja, tai kuka onkaan sinun kannaltasi avainhenkilö lasten ja nuorten päivittäisen liikkeen lisäämisessä.
Minipilottien toteuttamiseen löytyy sekä taloudellista että suunnittelutukea (lue lisää minipilotista kutsun lopusta).
Päivän työstöön kuuluu Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret -toimenpideohjelma sekä jaetaan ratkaisuja vähän liikkuvien
lasten ja nuorten aktivoimiseksi. Toimivia malleja ja ratkaisuja on jo olemassa. Tule kuulemaan hyviä ideoita, keskustelemaan
ja hakemaan apua arkeesi ja siltä pohjalta työstämään omia toimintasuunnitelmia toimenpiteiden jalkauttamiseksi.
Ilmoittautuminen verkostotapaamiseen alkaa viikon 42 lopussa osoitteessa http://www.nuorisuomi.fi/erityinentuki.
Tiedotamme teitä ilmoittautumisen alkamisesta sähköpostitse.
"Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mut ne pitää mua omituisena ja surkeena. Voisitko sä tehdä mun tilanteelle jotain?" (poika 9 vuotta)

" Kyllä mä joskus liikun joku päivä – jos mä innostun!" (tyttö 14 vuotta)

Minipilotit käytännössä – nyt tarvitaan puheiden lisäksi myös tekoja!
Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret -toimenpideohjelma on valtakunnallinen, mutta käytännön teot tehdään paikallisesti.
Nuori Suomi tukee paikallista toimintaa minipilottien avulla. Toiminnalla etsitään uusia tapoja edistää lasten ja nuorten liikkumista
paikallisesti.
Minipilotti toteutetaan kunkin verkoston jäsenen lähiympäristössä. Toiveena on myös löytää uusia kumppaneita yhteisen työn
tekemiseen. Mukana voi olla esimerkiksi toiminnallisia vanhempainiltoja ja erilaisten liikuntamuotojen kokeilua koulussa,
päiväkodissa, kerhossa, seurassa, kauppakeskuksessa... Kyse voi olla nuorten omasta klubista, höntsysarjasta, aamuliikuntakerhosta,
kävelevästä koulubussista, mikä on juuri teille sopiva idea! Ideoidaan näitä lisää joulukuun tapaamisessa.
Nuori Suomi koordinoi minipilotteja ja tarjoaa apua niiden käynnistämiseen. Minipilottien käynnistyttyä kevään 2013 loppuun mennessä,
toiminnasta raportoidaan Nuorelle Suomelle. Nuori Suomi kokoaa minipilottien aikaansaannokset yhteen ja tiedottaa niistä valtakunnallisesti.
Minipilotti on loistava mahdollisuus tuoda esille hyviä paikallisia toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös muissa yhteyksissä.
Tervetuloa mukaan!
Lisätietoja:
Jenni Kannisto                                          Sari Rautio
Kehityspäällikkö                                       Kehityspäällikkö
040 940 1529                                           040 522 0933
jenni.kannisto@nuorisuomi.fi                   sari.rautio@nuorisuomi.fi