Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?
Onko mahdollista
löytää työstä hyviä puolia ja löytää vielä keinot näiden edistämiseen? Näihin
kysymyksiin etsittiin vastauksia kainuulaisessa yksityisessä kristillisessä hoivayrityksessä,
Hoivakoti Ristilevossa toteutetussa työhyvienvoinnin kehittämisprojektissa vuoden
2011 aikana. Projekti toteutettiin opinnäytetyönä Kajaanin ammattikorkeakoulun
sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa ylempänä
ammattikorkeakoulututkintona.
Projektissa sovellettiin toimintatutkimuksen metodologiaa
luoviin keskustelumenetelmiin. Projektissa kokoukset pidettiin aivoriihen,
työkonferenssin ja kuuden hatun menetelmän avulla. Nämä osoittautuivat hyvin
toimiviksi ja herättivät vilkasta keskustelua. Tietoa työhyvienvoinnista
kerättiin myös koko henkilökunnalta kyselyn avulla.
Johtamisen, kuten ei myöskään
tämänkään projektin johtaminen ollut sanelevaa, käskyttävää ja määräävää, vaan
johtaminen tulee olla ihmisten kohtaamista persoonallisina, historiallisina ja
kehollisina ihmisinä. Sellaisena, kuin jokainen meistä on.
Kuitenkin tämän
päivän polttava taloustilanne ja – uutiset näkevät ihmisen kustannuksena ja
numeroina, mihin on luonnollisesti vaikuttanut epävakaa taloustilanne niin Euroopassa
kuin täällä Suomessakin, tietenkään Kainuuta unohtamatta.
Säästöuutisia
lukiessa ja kuullessa on helppo huomata tuloksenhakuinen ihmiskäsitys, missä
ihmiset ovat numeroita, tuloksia ja euroja, eivät tuntevia ja eläviä ihmisiä.
Kuitenkin, kun alamme puhua samanarvoisuudesta, yhdessä tekemisestä ja
kumppanuudesta, olemme aika lähellä jaettua johtajuutta. Jaetulla johtajuudella
pyritään yhdessä oppimiseen, toisten välittämiseen ja yhdessä tekemiseen. Jaettu
johtajuus uskoo siihen että kaikki tieto ja osaaminen ovat jo olemassa, ne vain
tulee saada käyttöön. Toisinaan tähän päästään ihmettelemällä asioita ja
jakamalla omaa tietämättömyyttään. Johtajan ei enää tarvitse olla ”viisain tai
kaikki tietävin” vaan jokaisella meillä on elämän varrella opittua tietoa ja
taitoja. Johtaminen on myös tämän epätietoisuuden ja epätäydellisyyden kanssa
olemista. Kokemuksieni mukaan johtaminen on hyvin pitkälle ihmisten kuuntelemista
ja kanssakulkemista, erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja hyväksymistä
sekä asioiden yhteiseksi tekemistä. Kehittämisessä ei ole tärkeää mahtipontiset
sanat tai puheet, vaan hyvät ja eteenpäin ajattelevat yhteistyökumppanit, jotka
ovat kehittämisen ”kultahippuja”.
Projektin tuloksina työhyvinvonti löytyy hyvin
läheltä. Se ei ole ilmaisia lomamatkoja tai kosteita illan istujaisia.
Työhyvinvointi tarkoittaa mielekästä työtä, jota saa tehdä toimivassa
työympäristössä. Työstä palautumiseen ja uuden oppimiseen tarvitaan työn ja
levon sopivaa rytmitystä. Työhyvinvointi tarkoittaa avointa ja turvallista
ilmapiiriä, jolloin myös hankalista asioista päästään keskustelemaan
työyhteisössä. Työhyvinvointia syntyy, kun esimiehiltä ja työtovereilta saadaan
tukea ja välit heihin ovat kunnossa. Myös työyhteisön arvoihin sitoutuminen ja
työehtosopimuksen noudattaminen ovat työhyvinvointia. Sitä on myös tiedon
liikkuminen eteenpäin ja tiedon saaminen. Hyvinvointia on myös itsestään
huolehtiminen ja se että työpäivästä jää mukava mieli. Työhyvinvointi syntyy
työstä.
Voiko työstä sitten löytää mukavia ja myönteisiä
puolia? Kyllä voi. Hoivakodin pieni, kodinomainen ja turvallinen työympäristö
koettiin myönteiseksi. Lisäksi myönteisinä puolina koettiin että työhön pystyy
vaikuttamaan, kuten työaikoihin, vastuuseen ja omien vahvuuksien käyttämiseen.
Myönteisinä puolina korostuivat myös työn ääreltä löytyvät ihmiset; työantajat,
työkaverit, hoivakodin asukkaat ja heidän omaisensa. Lisäksi myönteisiä puolia
löytyi avoimesta ilmapiiristä ja kristillisistä arvoista. Myönteistä on myös
itse työ. Töihin on kiva mennä, työ on vaihtelevaa, vetovoimaista ja
vuorovaikutteista. Lisäksi töissä voi olla rohkeasti oma itsensä.
Mitä työhyvinvoinnin edistämiskeinoja sitten löytyi?
Ensimmäiseksi on tärkeä arvostaa ja kunnioittaa itseään ja toisia. Itsestä,
läheisistä ja vapaa-ajasta tulee pitää kiinni. Erilaiset virkistystapahtumat ja
työnantajan liikuntatuet ovat myös keinoja lisätä hyvinvointia. Lisäksi
hyvinvointia voidaan edistää, kun hoivatyö voidaan tehdä hyvin, rauhallisesti, häiriöttömästi
ja sitä saa tehdä oikein ihanasti ”sydämensä kyllyydestä”. Hyvinvointia edistää
se, että omia mielipiteitä voi esittää reilusti, mutta kunnioittaa samalla myös
muiden eriäviäkin mielipiteitä. Toisaalta omaa toimintaa tulee tarkastella
kriittisesti ja välillä tulee ”seisoa pelin edessä”. Jokainen kantaa omalla käytöksellään vastuun
myös koko työyhteisön hyvinvoinnista. Työyhteisössä asioista tulee pystyä
sopimaan yhdessä. Työn oikea rytmittäminen on myös keino lisätä hyvinvointia. Työstä
palautuminen tulee taata sopivalla työvuorosuunnittelulla, taukojen pitämisellä
ja työ tulee organisoida hyvin yhdessä työtovereiden kanssa. Lisäksi
hoivatyössä on merkityksellistä oikeat työasennot ja työvälineiden oikea
käyttäminen ja niiden käytön opastaminen. Lisäksi työympäristön toimivuus ja
turvallisuus ovat merkityksellisiä asioita, joilla voidaan edistää
hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämiskeinoina nousivat myös työyhteisön
hengellinen toiminta, työehtosopimuksen noudattaminen ja tiedon jakaminen.
Hyvinvoivaa työpäivää!
Heidi Arffman, Sairaanhoitaja YAMK
Valmistuin kesäkuussa Sairaanhoitaja YAMK:ksi (Ylempi
ammattikorkeakoulutukinto sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen
koulutusohjelmasta)
