Ikäinstituutti kutsuu kuntia mukaan Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan

Joulukuussa 2011 valitaan hakemusten perusteella 8-10 kuntaa kolmivuotiseen kehitystyöhön. Haku on kohdennettu ensisijaisesti suuremmille kunnille (yli 50 000 asukasta). Valituiksi voivat kuitenkin tulla myös pienemmät kunnat, jotka täyttävät mukaantulokriteerit.

Hakuaika 15.9.-2.12.2011

Voimaa vanhuuteen -ohjelman toisen viisivuotiskauden tavoitteena on juurruttaa ja levittää ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjä iäkkäiden terveysliikunnan hyviä toimintatapoja uusiin kuntiin. Kunnat saavat työnsä tueksi Ikäinstituutin toteuttaman laajan mentorointiohjelman. Kunnille ei myönnetä erillistä rahoitusta. Kuntien kannattaa varata henkilötyöpanoksen lisäksi varoja mm. koulutuksiin liittyviin matka- ja majoituskuluihin.

Mukaantulokriteereitä ovat

• Hakijana on kunta/yhteistoiminta-alue.
• Kunnilta edellytetään sitoutumista kolmivuotiseen kehitystyöhön.
• Kehitystyön toteutus tapahtuu sosiaali- ja terveystoimen, liikuntatoimen ja teknisen toimen sekä asiasta kiinnostuneiden järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.
• Kunta on koonnut tai voi osoittaa poikkisektoraalisen työryhmän tähän työhön.
• Sosiaali- ja terveystoimi, liikuntatoimi ja järjestökenttä ovat nimenneet työntekijöistään/jäsenistään yhteyshenkilön.
• Lopullinen kuntavalinta edellyttää kunnanhallituksen tai asiasta vastaavan lautakunnan päätöstä.

Etusijalla haussa ovat kunnat, joiden väestöennuste painottuu iäkkäisiin ja jotka näkevät tärkeäksi kehittää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ihmisten (+75) liikunta- ja liikuntaneuvontapalveluita.

Vuonna 2010 ohjelmaan valittiin 13 kuntaa:
Hämeenlinna, Iitti, Jalasjärvi-Ilmajoki-Kurikka (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä), Juva-Joroinen-Rantasalmi (JJR-kunnat), Kemiönsaari, Kokkola, Kustavi, Kuusamo ja Sastamala. Kehitystyö näissä kunnissa on käynnistynyt hyvin.

Keväällä 2011 ohjelmaan valittiin Alavus, Hanko, Juuka, Keuruu, Kokemäki, Liperi, Loviisa, Nurmes, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi ja Reisjärvi), Ranua ja Ähtäri.

Lisätietoja hausta osoitteessa
http://www.voimaavanhuuteen.fi/sivu.php?artikkeli_id=690

- Marjo

TAE 2012 esitys, kommentteja KOKOn näkökulmasta

Tiivistelmä
- rahoitusesitys uhkaa KOKOn toteutusta 2012, KOKO-alueet saattavat jäädä ilman rahoitusta
- rahoitusesitys on ristiriidassa omien perustelujensa sekä hallitusohjelman kanssa. KOKO ei sisällä elinkeinotukia, perustelu elinkeinotukien leikkauksena ei ole pitävä
- Valtioneuvosto on päättänyt ohjelman toteuttamisesta 2013 asti, kunnat ja aluekehitystoimijat (n. 150 htv) sitoutuneet toteuttamiseen ja suunnitelleet toiminnan siihen asti.
- KOKOlla on viety eteenpäin kolmea suurta aluekehittämisen linjaa: monikeskuksisen ja tasapainoisen kansallisen aluerakenteen vahvistamista, seudullista kehittämistä sekä alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa omaehtoista toimintatapaa.
- KOKOlla tehokas vipuvaikutus: 20 miljoonan euron panostus on generoinut 150-200 miljoonan euron hankkeet
- KOKOa voidaan hyödyntää paikallisen toimintamallien kehittämisessä sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Maakuntien roolin muuttuessa – erityisesti mahdollisten rakenteellisten muutosten myötä – paikallisten toimijoiden merkitys kasvaa entisestään.


Rahoitusesitys 2012, ristiriitaiset perustelut

Valtiovarainministeriön 22.8.2011 antamassa vuoden 2012 talousarvioesityksessä on maakunnan kehittämisrahaa osoitettu 19,566 miljoonaa euroa. Tästä osaamiskeskusohjelmalle on 10 miljoonaa euroa ja ohjelmiin sitomatonta 9,566 miljoonaa euroa. Sitomaton maakunnan kehittämisraha leikkautuisi tähän vuoteen verrattuna 12 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2011 alueille jaettiin sitomatonta rahoitusta 20,256 miljoonaa euroa, josta KOKO:n kansallisten teemaverkostojen osuus oli 1,69 miljoonaa euroa. KOKOjen alueelliseen toteutukseen vuonna 2011 haettiin 9,4 miljoonaa euroa maakuntien liitoilta. Vuonna 2010 tukea myönnettiin 8,1 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisraha kattaa puolet KOKOjen kokonaisbudjetista. Kunnat osallistuvat ohjelmaan 50 %:n rahoituksella. KOKO-toiminnan kokonaisvolyymi alueilla on vajaa 19 miljoonaa euroa.

KOKO-rahoitus jaetaan valtioneuvoston päätöksellä maakunnille, jotka jakavat rahoituksen KOKO-alueille. Leikkauksen toteutuessa maakunnan liitot saattavat kohdistaa leikkauksen täysimääräisesti KOKO-rahoitukseen.

Rahoitusesitys uhkaa KOKOn toteuttamista 2012-2013. Käytännössä esitys saattaa tarkoittaa KOKOn päättymistä tähän vuoteen. Tämä on ristiriidassa budjettiesityksen toteamuksen ’vuonna 2012 valtion tuella toteutettavia kansallisia erityisohjelmia ovat osaamiskeskusohjelma sekä alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO)’ kanssa. KOKO ei sisällä suoria elinkeinotukia, toiminta on yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Perustelu elinkeinotukien leikkauksena ei ole pitävä.


KOKOon on sitouduttu, generoitumisvaikutukset kymmenkertaiset

KOKOlla on viety eteenpäin kolmea suurta aluekehittämisen linjaa: monikeskuksisen ja tasapainoisen kansallisen aluerakenteen vahvistamista, seudullista kehittämistä sekä alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa toimintatapaa.

KOKO on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 § mukainen erityisohjelma. Valtioneuvosto hyväksyi 19.11.2009 KOKO:n ohjelma-asiakirjan, ohjelma-alueet ja verkostot ohjelmakaudeksi 2010-2013. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa. Manner-Suomen 320 kunnasta 315 on sitoutunut ohjelman toteuttamiseen vuoden 2013 loppuun asti.

Merkittävä osa KOKO-toiminnasta on henkilötyöpanoksia. KOKO-alueilla rahoituksella tehtiin noin 150 henkilötyövuoden työpanos. Ohjelmajohtamiseen ja koordinointiin (kokopäiväinen ohjelmajohtaja alueella tai verkostossa) käytetään noin 57 henkilötyövuotta ja muuhun toimenpiteiden toteutukseen ja toteutusta tukeviin toimiin noin 93 henkilötyövuotta.

KOKO-rahoitus on luonteeltaan siemenrahoitusta. Sillä on käynnistävä ja välillinen vaikutus alueelliseen kehittämiseen. KOKOt generoivat hankkeita varsinaisiin rahoitusohjelmiin. Vuonna 2010 KOKOihin käytetyllä noin 20 miljoonaa euron panoksella arvioidaan KOKOjen toiminta- ja talouskertomusten mukaan olleen vaikutus noin 150-200 miljoonan euron kehittämishankkeiden käynnistymiseen.

Ohjelma-alueilla toteutetaan 225 toimenpidekokonaisuutta, josta sisältävät tällä hetkellä 536 toimenpidettä. Ajantasainen tieto KOKOn hankkeista on katsottavissa osoitteessa www. kokotietopankki.fi. Alueellisissa ohjelmissa kiinnitetään huomiota toimintatapojen uudistamiseen, sillä ennakointi, yhteistyö ja verkostoituminen, ovat keskeinen osa alueellisia KOKO:ja. Ohjelman teemaverkostojen painotukset näkyvät alueiden toimenpiteissä, sillä mm. Venäjään, luoviin aloihin, matkailuun, hyvinvointialaan ja innovaatioihin panostetaan eri puolilla maata.

KOKOlla on luotu vahvat ja toimivat temaattiset yhteistyöverkostot paikallisiin ja alueellisiin toimijoihin, jotka liittyvät keskeisiin TEMin teemoihin, kuten innovaatioympäristöjen, luovien alojen ja hyvinvointiyrittäjyyden sekä matkailun kehittämiseen. MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne), Venäjä ja Ikärakenteeltaan haasteellisten alueiden verkostot ovat erinomaisia horisontaalisia teemoja, jotka ovat koonneet toimijoita useilta eri hallinnonaloilta yhteen.


Arviointihavaintoja KOKOsta

KOKOn etukäteisarvioinnin mukaan monien alueiden toimijat ovat rakentaneet ohjelmalle keskeistä roolia strategisessa kehittämisessä. OECD kiinnitti positiivisesti huomiota KOKOon Suomen hallinnon maa-arvioinnissaan kesällä 2010. KOKO on OECD:n mukaan yksi esimerkki hallinnon onnistumisesta. Ohjelma on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin muuttamalla valtion sekä alue- ja paikallishallinnon suhdetta. VTV:n kaupunkipolitiikan tarkastuksessa kesällä 2011 saatujen tietojen perusteella yhteistyötä on edistetty KOKO-verkostoilla, joilla on lisätty vuorovaikutusta sekä kaupunkien välillä että kaupunkien ja maaseudun välillä.

Hallitusohjelmassa todetaan ’[k]oheesio ja kilpailukykytoiminnan sekä osaamiskeskusohjelmien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta selvitetään. Jatkokehittämisessä korostetaan suhdetta muuhun innovaatiotoimintaan’. KOKOn väliarviointi valmistuu marraskuun 2011 loppuun mennessä. Tämän perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä.


KOKO hyödynnettävissä keskeisissä hallituksen toimenpiteissä

KOKO on vahvistanut alueiden sisäistä ja alueiden välistä yhteistyötä. KOKOlla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä sekä toteutetaan kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittisia toimenpiteitä. Toiminnallisten alueiden omaehtoinen kehittäminen luo vahvaa pohjaa tulevalle kehittämistyölle, kun valmistaudutaan tulevaan ohjelmakauteen. Tämän hallituskauden aikana KOKOa voidaan suoraan hyödyntää 2014 alkavan ohjelmakauden paikallisen kehittämisen toimintamallien kehittämisessä sekä kunta- ja palvelurakenteen uudistamistyössä. Tulevaisuudessa aluekehittäminen tapahtuu todennäköisesti entistä vahvemmin kansallisella rahoituksella.


Leikkauksia tehtävä, mutta takapainotteisesti

Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää menojen leikkausta. Koska valtio on sitoutunut KOKOn toteuttamiseen 2013 asti, ei etupainotteinen leikkaus voi tulla kysymykseen. Tarvittaessa maakunnan kehittämisrahan leikkaus on toteutettavissa takapainotteisesti, ja uusi ohjelmakausi 2014 voidaan mitoittaa tervehdytettyihin rahoitusraameihin.