22.12.2011

Palvelutarvekysely: Tulevaisuudessa teknologia helpottaa ikäihmisten elämää

Hämeessä on kartoitettu ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden tarpeita. Palvelutarpeidenkartoituksen avulla etsitttiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä keinoja kohdata paremmin ikäihmisten palveluita.

EFFECT-hanke selvitti Hämeenlinnan seudun tulevaisuuden palvelutarpeita kesän 2011 aikana suoritetulla lomakekyselyllä, joka lähetettiin noin 2000:lle seudulla asuvalle 50–55-vuotiaalle henkilölle. Vastauksia kyselyyn saatiin noin 500, josta voidaan päätellä, että tulevaisuuden ikäihmisten palvelut koetaan selvästi tärkeäksi asiaksi. Kysely tarjosi mahdollisuuden ehdottaa uusia ikäihmisten palveluita ja tuoda tulevien palveluiden käyttäjien omaa ääntä kuuluviin. Ikäihmisten palvelut mielletään lähinnä hoiva- ja terveyspalveluiksi, mutta muuttuvassa yhteiskunnassa myös ihmisten palvelutarpeiden voi olettaa muuttuvan.

Kokonaisuutena kyselyn tulos vaikuttaa siltä, että Hämeenlinnan seudun ikäihmiset ovat yhä valmiimpia kokeilemaan teknologian eri mahdollisuuksia, mikä puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Toinen tärkeä esiin tullut seikka on, että tulevaisuuden ikäihmiset ovat valmiita panostamaan liikunta- ja kulttuuripalveluihin ja kustantamaan niitä myös itse. Vastaajat ennakoivat pysyvänsä hyväkuntoisina pitkään, sillä he arvioivat tarvitsevansa varsinaisia ikäihmisten palveluita vasta yli 70-vuotiaana. Vastaajat ovat myös kohtuullisen kiinnostuneita työskentelemään osa-aikaisesti vielä eläkeiässä. Hoidossa tärkeimpinä tekijöinä pidetään ihmisläheistä, hyvää hoitoa. Vastaajat haluavat asua mahdollisimmin pitkään kotona ja ovat myös valmiita maksamaan siitä. Erityisesti vihreät arvot ja inhimillisyys koetaan tärkeiksi arvoiksi palvelutuotannossa.

Lue koko kyselyn tulokset, jotka on esitelty suomenkielisessä raportissa ja raportista on julkaistu myös tiivistelmä englanniksi. Raporttia, joka kertoo myös tulevaisuuden ikäihmisten palveluista ja arvomaailmasta, tukevat tuloksia havainnollistavat kuvat.


Englanninkielinen tiivistelmä:

20.12.2011

Kansallinen Hyvinvointiverkosto - lisää vetovoimaa ja hyvinvointia!

Hei!
Kansallinen Hyvinvointiverkosto v.2012 -2013 (TEM) jatkaa toimintaansa Koheesio- ja kilpailukykyohjelman päättyessä v.2011.
Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita ja toivomme yhteistyömme jatkuvan entistäkin tiiviimpänä.

Kehitämme hyvinvointialaa kokonaisvaltaisesti, kumppanuuksiin perustuen ja
haemme uusiutumiskykyä rajapinnoilta, teknologiasta sekä kansainvälistymisestä.
Tarjoamme kansallisen osaamisverkoston ja toimintafoorumin hyvinvointialan yrittäjille, toimijoille, päättäjille, rahoittajille ja kehittäjille.

Toiminnan ytimen muodostaa neljä kehittämisteemaa: toimintaympäristö, yrittäjyys, yhteistyö ja kansainvälistyminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Vuoden 2012 konkreettiset toimenpiteet kohdistuvat mm. julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen (palvelumuotoilu – asiakaslähtöisyys!), toimiviin markkinoihin (hankinnat), kansainvälistymiseen sekä rajapintayhteistyöhön (hyvinvointimatkailu, terveysliikunta, green care).

Verkosto tekee tiivistä yhteistyötä mm. ministeriöiden, Kaste- ja Oske- ohjelmien sekä Sitran kanssa. Toimintaamme ohjaa kansallinen ohjausryhmä ja verkostoa koordinoi kuluvalla ohjelmakaudella Hämeenlinnan seutu, Kehittämiskeskus Oy Häme.

Kutsumme Teidät mukaan kansalliseen hyvinvointiverkostoon; kehittämään nnovatiivisesti uudistuvaa hyvinvointialaa, verkottumaan kansallisesti sekä tekemään tulevaisuuden aluekehitystyötä - kestävää, älykästä, osallistavaa kasvua (uusi ohjelmakausi, EU2020).                                                        

Verkostomaksu vuonna 2012 on 1 500€.

Sitovat ilmoittautumiset verkostoon 20.1.2012 mennessä: anu.saarinen@kehittamiskeskus.fi
Lisätietoja toiminnasta: outi.myllymaa@kehittamiskeskus.fi

-  Kyllä, verkoston kautta mm. uusia toimintamalleja, liiketoimintamahdollisuuksia, kasvua kansainvälistymisestä ……lisää vetovoimaa ja  hyvinvointia! -

14.11.2011

Työkaluja yrittäjille

Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu on koonnut yhteistyössä kaupungin virastojen ja Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen kanssa helsinkiläisille sosiaali- ja terveysalan yrittäjille, yrittäjyyttä suunnitteleville, yritysneuvojille sekä oppilaitoksille suunnatun tietopaketin. Tavoitteena on helpottaa ja yksinkertaistaa alan pienyritysten asiointia ja liiketoimintaa kaupungin kanssa.

Tietopakettiin on koottu sosiaali- tai terveysalan yrityksen perustamiseen, sijoittumiseen ja liiketoimintaan kaupungin kanssa tarvittavat tiedot, linkit ja lomakkeet. Siitä löytyy myös toiminnan luvanvaraisuuteen, henkilöstön pätevyysvaatimuksiin ja yleiseen lainsäädäntöön liittyviä ohjeita, sekä monipuolista yleistietoa esimerkiksi toimitilojen hankinnasta ja palveluseteleistä.
- Vaikka tietopaketti on tehty helsinkiläisille alan yrittäjille, se soveltuu monelta osin käytettäväksi myös muualla Suomessa, Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen projektipäällikkö Marja Kaijala sanoo. Hän toivookin palautetta tietopaketista mahdollisimman monesta näkökulmasta.

Tietopaketti on luettavissa elinkeinopalveluun kuuluvan YritysHelsingin sivuilla osoitteessa:
http://yrityshelsinki.fi/fi/yrittajan-tyokalut/uuden-yrityksen-tyokaluja/sosiaali-ja-terveysalan-yrityksen-perustajalle

Kehittämistyö oli neljäs Yritysmyönteinen kumppani -hankkeen hallintokuntarajat ylittävistä palvelupolkuprojekteista. Projektilla kehitettiin kaupungin toimintakulttuuria yritysmyönteisemmäksi ja palvelumuotoilun avulla asiakaslähtöisempiä ja sujuvampia palveluja yrityksille.

Lisätietoja

YritysHelsinki, www.yrityshelsinki.fi, vastaava yritysneuvoja Toivo Utso, puh. (09) 310 32628, toivo.utso@hel.fi, myös palautteet tietopaketista
Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu, www.hel.fi/elinkeinopalvelu, erityissuunnittelija Marja-Leena Vaittinen, puh. (09) 310 36134, m-l.vaittinen@hel.fi
Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hanke, www.palvelevahelsinki.fi, projektipäällikkö Marja Kaijala, puh. 050 444 0054, marja.kaijala@helsinginyrittajat.fi

28.9.2011

Ikäinstituutti kutsuu kuntia mukaan Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan

Joulukuussa 2011 valitaan hakemusten perusteella 8-10 kuntaa kolmivuotiseen kehitystyöhön. Haku on kohdennettu ensisijaisesti suuremmille kunnille (yli 50 000 asukasta). Valituiksi voivat kuitenkin tulla myös pienemmät kunnat, jotka täyttävät mukaantulokriteerit.

Hakuaika 15.9.-2.12.2011

Voimaa vanhuuteen -ohjelman toisen viisivuotiskauden tavoitteena on juurruttaa ja levittää ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjä iäkkäiden terveysliikunnan hyviä toimintatapoja uusiin kuntiin. Kunnat saavat työnsä tueksi Ikäinstituutin toteuttaman laajan mentorointiohjelman. Kunnille ei myönnetä erillistä rahoitusta. Kuntien kannattaa varata henkilötyöpanoksen lisäksi varoja mm. koulutuksiin liittyviin matka- ja majoituskuluihin.

Mukaantulokriteereitä ovat

  • Hakijana on kunta/yhteistoiminta-alue.
  • Kunnilta edellytetään sitoutumista kolmivuotiseen kehitystyöhön.
  • Kehitystyön toteutus tapahtuu sosiaali- ja terveystoimen, liikuntatoimen ja teknisen toimen sekä asiasta kiinnostuneiden järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.
  • Kunta on koonnut tai voi osoittaa poikkisektoraalisen työryhmän tähän työhön.
  • Sosiaali- ja terveystoimi, liikuntatoimi ja järjestökenttä ovat nimenneet työntekijöistään/jäsenistään yhteyshenkilön.
  • Lopullinen kuntavalinta edellyttää kunnanhallituksen tai asiasta vastaavan lautakunnan päätöstä.

Etusijalla haussa ovat kunnat, joiden väestöennuste painottuu iäkkäisiin ja jotka näkevät tärkeäksi kehittää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ihmisten (+75) liikunta- ja liikuntaneuvontapalveluita.

Vuonna 2010 ohjelmaan valittiin 13 kuntaa:
Hämeenlinna, Iitti, Jalasjärvi-Ilmajoki-Kurikka (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä), Juva-Joroinen-Rantasalmi (JJR-kunnat), Kemiönsaari, Kokkola, Kustavi, Kuusamo ja Sastamala. Kehitystyö näissä kunnissa on käynnistynyt hyvin.

Keväällä 2011 ohjelmaan valittiin Alavus, Hanko, Juuka, Keuruu, Kokemäki, Liperi, Loviisa, Nurmes, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi ja Reisjärvi), Ranua ja Ähtäri.

Lisätietoja hausta osoitteessa
http://www.voimaavanhuuteen.fi/sivu.php?artikkeli_id=690

- Marjo

1.9.2011

TAE 2012 esitys, kommentteja KOKOn näkökulmasta

Tiivistelmä
- rahoitusesitys uhkaa KOKOn toteutusta 2012, KOKO-alueet saattavat jäädä ilman rahoitusta
- rahoitusesitys on ristiriidassa omien perustelujensa sekä hallitusohjelman kanssa. KOKO ei sisällä elinkeinotukia, perustelu elinkeinotukien leikkauksena ei ole pitävä
- Valtioneuvosto on päättänyt ohjelman toteuttamisesta 2013 asti, kunnat ja aluekehitystoimijat (n. 150 htv) sitoutuneet toteuttamiseen ja suunnitelleet toiminnan siihen asti.
- KOKOlla on viety eteenpäin kolmea suurta aluekehittämisen linjaa: monikeskuksisen ja tasapainoisen kansallisen aluerakenteen vahvistamista, seudullista kehittämistä sekä alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa omaehtoista toimintatapaa.
- KOKOlla tehokas vipuvaikutus: 20 miljoonan euron panostus on generoinut 150-200 miljoonan euron hankkeet
- KOKOa voidaan hyödyntää paikallisen toimintamallien kehittämisessä sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Maakuntien roolin muuttuessa – erityisesti mahdollisten rakenteellisten muutosten myötä – paikallisten toimijoiden merkitys kasvaa entisestään.


Rahoitusesitys 2012, ristiriitaiset perustelut

Valtiovarainministeriön 22.8.2011 antamassa vuoden 2012 talousarvioesityksessä on maakunnan kehittämisrahaa osoitettu 19,566 miljoonaa euroa. Tästä osaamiskeskusohjelmalle on 10 miljoonaa euroa ja ohjelmiin sitomatonta 9,566 miljoonaa euroa. Sitomaton maakunnan kehittämisraha leikkautuisi tähän vuoteen verrattuna 12 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2011 alueille jaettiin sitomatonta rahoitusta 20,256 miljoonaa euroa, josta KOKO:n kansallisten teemaverkostojen osuus oli 1,69 miljoonaa euroa. KOKOjen alueelliseen toteutukseen vuonna 2011 haettiin 9,4 miljoonaa euroa maakuntien liitoilta. Vuonna 2010 tukea myönnettiin 8,1 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisraha kattaa puolet KOKOjen kokonaisbudjetista. Kunnat osallistuvat ohjelmaan 50 %:n rahoituksella. KOKO-toiminnan kokonaisvolyymi alueilla on vajaa 19 miljoonaa euroa.

KOKO-rahoitus jaetaan valtioneuvoston päätöksellä maakunnille, jotka jakavat rahoituksen KOKO-alueille. Leikkauksen toteutuessa maakunnan liitot saattavat kohdistaa leikkauksen täysimääräisesti KOKO-rahoitukseen.

Rahoitusesitys uhkaa KOKOn toteuttamista 2012-2013. Käytännössä esitys saattaa tarkoittaa KOKOn päättymistä tähän vuoteen. Tämä on ristiriidassa budjettiesityksen toteamuksen ’vuonna 2012 valtion tuella toteutettavia kansallisia erityisohjelmia ovat osaamiskeskusohjelma sekä alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO)’ kanssa. KOKO ei sisällä suoria elinkeinotukia, toiminta on yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Perustelu elinkeinotukien leikkauksena ei ole pitävä.


KOKOon on sitouduttu, generoitumisvaikutukset kymmenkertaiset

KOKOlla on viety eteenpäin kolmea suurta aluekehittämisen linjaa: monikeskuksisen ja tasapainoisen kansallisen aluerakenteen vahvistamista, seudullista kehittämistä sekä alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa toimintatapaa.

KOKO on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 § mukainen erityisohjelma. Valtioneuvosto hyväksyi 19.11.2009 KOKO:n ohjelma-asiakirjan, ohjelma-alueet ja verkostot ohjelmakaudeksi 2010-2013. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa. Manner-Suomen 320 kunnasta 315 on sitoutunut ohjelman toteuttamiseen vuoden 2013 loppuun asti.

Merkittävä osa KOKO-toiminnasta on henkilötyöpanoksia. KOKO-alueilla rahoituksella tehtiin noin 150 henkilötyövuoden työpanos. Ohjelmajohtamiseen ja koordinointiin (kokopäiväinen ohjelmajohtaja alueella tai verkostossa) käytetään noin 57 henkilötyövuotta ja muuhun toimenpiteiden toteutukseen ja toteutusta tukeviin toimiin noin 93 henkilötyövuotta.

KOKO-rahoitus on luonteeltaan siemenrahoitusta. Sillä on käynnistävä ja välillinen vaikutus alueelliseen kehittämiseen. KOKOt generoivat hankkeita varsinaisiin rahoitusohjelmiin. Vuonna 2010 KOKOihin käytetyllä noin 20 miljoonaa euron panoksella arvioidaan KOKOjen toiminta- ja talouskertomusten mukaan olleen vaikutus noin 150-200 miljoonan euron kehittämishankkeiden käynnistymiseen.

Ohjelma-alueilla toteutetaan 225 toimenpidekokonaisuutta, josta sisältävät tällä hetkellä 536 toimenpidettä. Ajantasainen tieto KOKOn hankkeista on katsottavissa osoitteessa www. kokotietopankki.fi. Alueellisissa ohjelmissa kiinnitetään huomiota toimintatapojen uudistamiseen, sillä ennakointi, yhteistyö ja verkostoituminen, ovat keskeinen osa alueellisia KOKO:ja. Ohjelman teemaverkostojen painotukset näkyvät alueiden toimenpiteissä, sillä mm. Venäjään, luoviin aloihin, matkailuun, hyvinvointialaan ja innovaatioihin panostetaan eri puolilla maata.

KOKOlla on luotu vahvat ja toimivat temaattiset yhteistyöverkostot paikallisiin ja alueellisiin toimijoihin, jotka liittyvät keskeisiin TEMin teemoihin, kuten innovaatioympäristöjen, luovien alojen ja hyvinvointiyrittäjyyden sekä matkailun kehittämiseen. MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne), Venäjä ja Ikärakenteeltaan haasteellisten alueiden verkostot ovat erinomaisia horisontaalisia teemoja, jotka ovat koonneet toimijoita useilta eri hallinnonaloilta yhteen.


Arviointihavaintoja KOKOsta

KOKOn etukäteisarvioinnin mukaan monien alueiden toimijat ovat rakentaneet ohjelmalle keskeistä roolia strategisessa kehittämisessä. OECD kiinnitti positiivisesti huomiota KOKOon Suomen hallinnon maa-arvioinnissaan kesällä 2010. KOKO on OECD:n mukaan yksi esimerkki hallinnon onnistumisesta. Ohjelma on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin muuttamalla valtion sekä alue- ja paikallishallinnon suhdetta. VTV:n kaupunkipolitiikan tarkastuksessa kesällä 2011 saatujen tietojen perusteella yhteistyötä on edistetty KOKO-verkostoilla, joilla on lisätty vuorovaikutusta sekä kaupunkien välillä että kaupunkien ja maaseudun välillä.

Hallitusohjelmassa todetaan ’[k]oheesio ja kilpailukykytoiminnan sekä osaamiskeskusohjelmien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta selvitetään. Jatkokehittämisessä korostetaan suhdetta muuhun innovaatiotoimintaan’. KOKOn väliarviointi valmistuu marraskuun 2011 loppuun mennessä. Tämän perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä.


KOKO hyödynnettävissä keskeisissä hallituksen toimenpiteissä

KOKO on vahvistanut alueiden sisäistä ja alueiden välistä yhteistyötä. KOKOlla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä sekä toteutetaan kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittisia toimenpiteitä. Toiminnallisten alueiden omaehtoinen kehittäminen luo vahvaa pohjaa tulevalle kehittämistyölle, kun valmistaudutaan tulevaan ohjelmakauteen. Tämän hallituskauden aikana KOKOa voidaan suoraan hyödyntää 2014 alkavan ohjelmakauden paikallisen kehittämisen toimintamallien kehittämisessä sekä kunta- ja palvelurakenteen uudistamistyössä. Tulevaisuudessa aluekehittäminen tapahtuu todennäköisesti entistä vahvemmin kansallisella rahoituksella.


Leikkauksia tehtävä, mutta takapainotteisesti

Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää menojen leikkausta. Koska valtio on sitoutunut KOKOn toteuttamiseen 2013 asti, ei etupainotteinen leikkaus voi tulla kysymykseen. Tarvittaessa maakunnan kehittämisrahan leikkaus on toteutettavissa takapainotteisesti, ja uusi ohjelmakausi 2014 voidaan mitoittaa tervehdytettyihin rahoitusraameihin.

3.8.2011

Verkostoalueilla käytettävissä hyvinvointialan yrittäjyyteen liittyvä koulutuspvä


HYVINVOINTIALAN TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET  
Moni alue on jo käyttänyt verkoston tuoman koulutuspäivämahdollisuuden alueellaan tai varannut sen syksyyn. Muita muistutan vielä, että verkoston kautta teillä on käytettävissä yksi maksuton yrittäjyyspäivä alueellenne, jonka vaihtoehtoiset koulutussisällöt on kuvattuina liitteessä. Lisäksi on mahdollisuus ostaa erillinen tilaajien ja tuottajien osto- ja myyntikoulutuskokonaisuus verkostokumppanuushinnalla, tästäkin liite ohessa.
Haluan myös tuoda ruotsinkielisille alueille esille, että voimme toteuttaa kaikki koulutukset ja tilaaja-tuottajakokonaisuuden kaksikielisinä.
Koulutuspäivää varatessaan kannattaa katsoa vapaita päivävaihtoehtoja BSC:n pääsivun kalenterista.

Yrittäjyysterveisin

-Satu

KOKO - Russiaverkosto Murmanskiin!

YHTEISTYÖTÄ!
KOKO–RUSSIA -VERKOSTON YHTEINEN MATKA MURMANSKIIN 26.–28.9.2011

Luvassa on verkostoitumista, kokemuksen vaihtoa, uusia kontakteja ja oppimista. Murmanskissa
tutustutaan mm. keskeisiin Suomen ja Venäjän välisen kaupan yritystukiorganisaatioihin
(luotettavia kumppaneita) sekä tarjotaan verkoston alueiden yhteyshenkilöiden mukaan lähteville
yrityksille tapaamisia paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lähde mukaan –
koetaan yhdessä!
Pääjärjestäjät:
Rovaniemen Kehitys Oy, Naturpolis Oy ja Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä:
Eija Jussila-Salmi, p. 0400 187 250, eija.jussila-salmi@rovaniemi.fi
Erkki Oikarinen, p. 040 836 3673, erkki.oikarinen@naturpolis.fi
Timo Lohi, p. 040 525 4292, timo.lohi@sodankyla.inet.fi.

Matkan alustava hinta: 800−950 €/osallistuja (alv 0 %). Hinta sisältää:
• matkat linja-autolla Rovaniemi-Murmansk-Rovaniemi
• majoitus Murmanskissa 1-hengen huoneessa Park Inn Poliarnie Zori -hotellissa
• illallinen 26.9., lounas 27.9.
• ohjelma Murmanskissa, sisältäen yritystapaamiset
• suomi-venäjä-suomi –tulkkaus Murmanskissa.
Viisumi tulee hankkia itse, lisätietoja esim. Lähialuematkat, www.lahialuematkat.fi.
Mikäli matkalle osallistuja saapuu Murmanskiin muulla kuljetuksella, hinnasta vähennetään 100 €.
Matkustusvaihtoehto: lento Helsinki-Pietari-Murmansk, kysy lisää matkatoimistostasi.

Sitovat ilmoittautumiset:
torstaihin 25.8. mennessä KOKO-RUSSIA –verkoston alueelliselle yhteyshenkilöllesi, joka välittää
ilmoittautumistietosi matkan pääjärjestäjille perjantaihin 26.8. mennessä.
Ilmoittautuvan on täytettävä ilmoittautumislomake (liitteenä), sekä yrityksen on sen lisäksi
täytettävä yrityskartoituslomake (toimitetaan myöhemmin), ja palautettava ne 25.8. mennessä
oman alueensa KOKO-RUSSIA –verkoston edustajalle.

6.6.2011

Grundtvigin kautta kansainvälisille vesille

Euroopan Unionin elinikäisen oppimisen ohjelma Grundtvig tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Grundtvigin pääpainopistealueena on aikuiskoulutusorganisaatiot, opiskelijat ja henkilökunta, mutta osa ohjelman toiminnoista on avoinna kaikille aikuisikäisille. Ohjelman toimenpiteisiin voivat osallistua mm. yritykset, järjestöt, jotka tarjoavat aikuistkoulutusta ja vapaaehtoistyötä järjestävät yleishyödylliset organisaatiot.

KOKO hyvinvointiverkoston alueiden käyttöön hyviä Grundtvig-mahdollisuuksia ovat esimerkiksi:
- workshopit
- oppimiskumppanuudet
- valmistelevat vierailut ja kontaktiseminaarit
- täydennyskoulutus, kurssin kesto 5 päivää-6 viikkoa

Grundtvig-ohjelmaa ja sen tarjoamia toimenpiteitä koordinoi Suomessa kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden keskuksessa CIMOssa Eija Wilén. Kunkin toimenpiteen hakuajat ilmoitetaan CIMOn verkkosivuilla. Valmisteleviin vierailuihin on jatkuva haku, jolloin ei tarvitse huolehtia hakuajasta.

- Marjo

Lisätiedot:
- Grundtvig http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig
- Workshopeista http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/workshopit_aikuisille
- Kauden 2010-2011 workshopit http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/20255_5th_edition_Grundtvig_Workshops_Catalogue_24_fev_2011_3_.pdf
- Oppimiskumppanuuksista http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/oppimiskumppanuudet
- Valmistelevat vierailut ja kontaktiseminaarit http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/valmistelevat_vierailut_ja_kontaktiseminaarit
- Täydennyskoulutuksista http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/aikuiskoulutushenkiloston_liikkuvuusapurahat/taydennyskoulutusapurahat
- Kaikki Grundtvig-täydennyskoulutus kurssit http://ec.europa.eu/education/trainingdatabase/index.cfm

11.5.2011

Yhteiskunnallinen yrittäjyys - Hyvinvointiverkoston uutiskirje

Arvoisat KOKO –hyvinvointiverkoston jäsenet ja verkoston tiedotusmateriaalin seuraajat,     Hyvinvointiverkoston viime uutiskirjeessä oli yrittäjä Päivi Valkoniemen kirjoitus yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä.
Koska kirjoituksessa annettiin ymmärtää kirjoittajan olevan TEM:n asiaa valmistelevan työryhmän jäsen ja kirjoituksen sisällön edustavan TEM:n työryhmän ehdotuksia, haluan korjata pahimmat esitetyt virheet:

 Kirjoituksessa käsitelty, mm .vajaakuntoisia työllistävä yritys on Suomessa voimassa olevaan, sosiaalisia yrityksiä koskevaan lainsäädäntöön perustuva yritys, joita po. yritysmuodosta pidettävän rekisterin mukaan on maassa alle 300. Yhteiskunnallisessa yrityksessä ei ole lainkaan kysymys suomalaisesta sosiaalisen yrityksen mallista. Yhteiskunnallinen yritys ei myöskään ole yritystoiminnan juridinen muoto, vaan liiketoimintamalli, jonka kehittämisestä kansliapäällikkö Virtasen johdolla toiminut työryhmä jätti yksimielisen esityksensä helmikuun alussa. Esityksen perusteella ministeriö esittää toimintamallin kehittämistä koskevia linjauksia hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman valmistutta ja uuden hallituksen aloitettua käynnistyy mm. tämän toimintamallin kehittämiseen keskittyvän hankkeen valmistelu TEM:ssä.  

Valkoniemen artikkelissa on ilmeisesti tarkoitettu sitä arviointityötä, jota THL:n koordinoimana ja osittain SYFO Oy:n tekemänä tehdään TEM:n ohjauksessa sosiaalisista yrityksistä. Ilmeisesti Valkoniemi on myös tässä työssä mukana; TEM:n työryhmään tai sen jaostoihin hän ei ole kuulunut. 

Seuraavassa vielä suora sitaatti TEM:n työryhmän esityksen tiivistelmästä: ”Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamalliin arvioitiin olevan tarvetta ja kiinnostusta yrittäjiksi aikovien, olemassa olevien yritysten ja järjestöjen keskuudessa. Sitä voidaan pitää nykyistä tuottajamallia täydentävänä ja monipuolistavana mallina erityisesti julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen tuottamisessa ja järjestöjen kannalta. Voittoa tuottaessaan liiketoimintamalli takaa palvelujen kehittämisen rahoituksen. Tämän perusteella työryhmä ehdottaa, että
   ·        yrittäjyyden mahdollisuuksien laajentamiseksi ja julkisen palvelutuotannon monipuolistamiseksi käynnistetään yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittäminen ja 
·        kevään 2011 eduskuntavaalien perusteella muodostettavan hallituksen toimesta käynnistetään kehittämishanke jatkotoimenpiteiden valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi.

Liiketoimintamalli on syytä määritellä erotukseksi yritysten yhteiskuntavastuun määritelmästä tai yleisestä hyväntekeväisyyden harjoittamista. Liiketoimintamallin määrittelyssä työryhmä korostaa seuraavia seikkoja:

  ·        Yhteiskunnallisen yrityksen yleinen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yrityksen toiminnan vaikuttimena on yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen.

   ·        Tämän saavuttamiseksi yritys käyttää voitostaan enemmän kuin puolet tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa edistämiseen ja toimintansa kehittämiseen.

 Asiakas- ja yrityskentässä erottautumista samoin kuin toimintamallin tunnettuutta on perusteltua edistää yhteiskunnalliselle yrityksille myönnettävällä merkillä.
Työryhmä ehdottaa, että
   ·        merkin käyttöön otto ja merkin myöntämisprosessiin ja käytön valvontaan liittyvät yksityiskohdat valmistellaan jatkotyössä. Myöntämisperusteiden tulee olla tasapuolisia ja osapuolia syrjimättömiä.
    ·        Määritelmää ja merkkiä koskeva jatkotyö ehdotetaan käynnistettäväksi välittömästi TEM:n asettamassa työryhmässä.  
Työryhmän mielestä yhteiskunnallisille yrityksille luotaville uusille tai erillisille tukijärjestelmille ei ole osoitettu tarvetta. Kaikki olemassa olevat yritystukijärjestelmät ovat myös yhteiskunnallisten yritysten hyödynnettävissä, eikä yhteiskunnallisten yritysten toimintamalliin määritelmällisesti liity sellaisia piirteitä, jotka rajoittaisivat mahdollisuuksia nykyisten yritystukien myöntämiseen.”  
Toivon, että tämä informaatio välittyy verkostossa pahimpien väärinkäsitysten välttämiseksi.    
Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM
Yhteiskunnalliset yritykset –työryhmän pääsihteeri ja asian jatkovalmistelusta vastaava 

Ulla-Maija Laiho
kehitysjohtaja
Työ- ja elinkeinoministeriö
Strategiset hankkeet; hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen
- HYVÄ Pl 32, 00023 Valtioneuvosto p. 010 606 4907, gsm: 040 826 8767

28.3.2011

Pietarsaaren REVES -"Hyvinvointia yhteistyöllä" -seminaari 12.4.2011

Pietarsaaressa järjestetään tiistaina 12.4.2011
REVES -"Hyvinvointia yhteistyöllä" -seminaari,

jonka tavoitteena on
  • sosiaalitalouden esilletuominen
  • yhteistyökumppaneiden kokoaminen
  • verkoston rakentaminen Suomessa
REVES on eurooppalainen verkosto, joka yhdistää paikalliset viranomaiset ja sosiaalitalouden toimijat.
Seminaarin kohderyhmänä ovat kaikki teemasta kiinnostuneet, paikalliset ja alueelliset viranomaiset, yhdistykset, säätiöt sekä tiedostusvälineet.

Seminaari on kolmekielinen (suomi, ruotsi, englanti) ja
maksuton (lounas omalla kustannuksella).


Tervetuloa!
Ilmoittautumiset 1.4. mennessä, Musikcafe After Eight puh. 06-7816500

Järjestäjä: REVES -verkoston Suomen ryhmä

__________________________________________________________________

REVES -"Hyvinvointia yhteistyöllä"
tiistai 12.4.2011
Musikcafe After Eight
Isokatu 6, Pietarsaari


12.30                        lounas

13.15                        seminaarin avaus
                                 -Mecki Andersson, toiminnanjohtaja Musikcafe After Eight

13.30                       REVES tausta ja nykytilanne
                                -Margita Lukkarinen, TJ Kokkotyö-säätiö

13.45                       REVES from a European perspective 
                                -Luigi Martignetti, General Secretary REVES aisbl

14.15                       kahvi ja musiikkia

14.45                       Best practices
                                -Unite&IMMI, Mia Gustafsson, ohjelmapäällikkö
                                -Pietarsaarenseudun elinkeinokeskus Concordia
                                -ECSA, Helka Linna, TJ Jupiter säätiö
                                -EVS, Catarina Silvander, TJ Nuorisokeskus Villa Elba

klo 15.30                 seminaarin päättäminen 

24.2.2011

joukKOKOhtaus - Kumppanuuksilla tulevaisuuden hyvinvointia!

joukKOKOhtaus 3. - 5.5.11

HYVINVOINTIVERKOSTO – Kumppanuuksilla hyvinvointia tulevaisuuteen
Puheenjohtajina Outi Myllymaa ja Anu Saarinen, Hyvinvointiverkosto
                   
klo 9.00        Avaus, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén, Hämeenlinna   
klo 9.10        Yhteistyöllä huipulle
                     Toimitusjohtaja – vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson

klo 10.00      Kunnat ja kumppanuus   
                     Kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki, Virrat

klo 10.30      Yrittäjä tulevaisuuden palvelurakenteissa
                     Kehittämispäällikkö Janne Pesonen, Suomen Yrittäjät ry
Tauko
klo 11.05     Hyvinvointi kohtaa innovaation
                    Toimialajohtaja Kerttu Oikarinen, Rovaniemen alue / amk
                    Second Life – Opastusta hyvään elämään – käyttäjälähtöinen liikuntapuisto

klo 11.30     Verkotu villisti
                    KM Marko Vuoriheimo, Signmark
                    Yhdistelmä musiikki ja viittomakieli synnyttivät yhdessä jotain uutta! Innovaatiot syntyvät
                     alojen välimaastoissa ja rajapinnoilla.       

klo 12.10–13.00    Lounas

Yrittäjä, vaikuta tulevaisuutesi! Osallistu!  Työstämme yhdessä Yrittäjien yhteisäänen, luovutamme lausunnon 5.5. 11 päättäjille!

klo 13.00         Toimivat markkinat – Yrittäjyysilmasto
                        PK johtaja, Pentti Mäkinen, EK
       
klo 13.30        Kurkistuksia hyvinvointialan TulevaisuusIkkunaan
                       Professori, dosentti FT, Sirkka Heinonen, TuTu

klo 14.00–15.00 Yrittäjien yhteisääni – vaikuta toimialan tulevaisuuteen – workshop
                     Miten kehitämme yhdessä hyvinvointialaa ja yrittäjyyttä?

                     Yhteenveto

Puheenjohtajina toimitusjohtajat Satu Ahlman, Blue Saga Oy ja Kristiina Hautakangas, Mainio Vire Oy

Tervetuloa vaikuttamaan, keskustelemaan ja verkottumaan!
(ilmoittaudu otsikon linkistä!)

Kutsu keskusteluun! Yhteiskunnallinen yrittäjyys!

Nyt on aika vaikuttaa !
Hoiva- ja hoitoalan tulevaisuuden keskeinen kysymys on, kuinka kuntien palveluiden tuotantoa uudistetaan, kun alan tekijöitä jää suurin joukoin eläkkeelle. Voisiko yhteiskunnallinen yritys olla yksi vaihtoehto myös hoivapalvelujen tuottamisessa?

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia selvittänyt työryhmä luovutti esityksensä elinkeinoministeri Pekkariselle ja työministeri Sinnemäelle perjantaina 18. helmikuuta 2011.

Kerro mielipiteesi yhteiskunnallisesta yrityksestä osoitteessa http://www.yritahyvaa.fi
Osallistuminen vie kymmenisen minuuttia, kiitos panoksestasi!

4.2.2011

HYVÄ-hankkeen julkaisuja!

Hei verkostoalueet,
TEMn strateginen HYVÄ-hanke on tuottanut mielenkiintoisia ja ajankohtaisia julkaisuja:

Hoito- ja hoivapalveluissa runsaasti vientimahdollisuuksia

Hoito- ja hoivapalvelujen kansainvälistyminen ja vienti - mahdollisuudet sekä työryhmän ehdotukset strategisiksi linjauksiksi


Lisäksi strategisen HYVÄ-hankkeen kokonaisuuksien tarkempi esittely verkostokokouksessa 23.3.11, Helsingissä (paikka varmentuu myöhemmin).

 


24.1.2011

Hyvinvointiverkoston toimintaa arvioidaan sekä kartoitetaan kehittämistoimenpiteitä selvityksin

Hei,
hyvinvointiverkoston toiminta on pilottina "arviointiluupissa", jota tehdään Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta.
Arviointia gradutyönään työstää Kaisa Granqvist, hän saattaa olla yhteydessä teihin aiheen tiimoilta.

Lisäksi verkostossa on käynnistynyt hyvinvointialan toimintaympäristönkartoitus, jossa selvitetään alueilla tehtävä toimialan kehittämistyö, samassa yhteydessä työstetään myös palvelusetelijärjestelmiin liittyvää selvitystä.

Nämä selvitykset tuottavat tietoa verkostoalueiden konkreettisista kehittämistoimenpiteistä (palvelustrategiat, yrittäjyyden edistämisen toimenpiteet jne.) sekä käytössä olevista palvelusetelijärjestelmistä. Selvityksien loppuraportit ovat valmistuttuaan verkostoalueiden hyödynnettävissä.


Kevään aikana käynnistetään myös hankintaosaamisen vaikuttavuus kuntatalouden näkökulmasta, tämä antaa perspektiiviä mm hankintojen, kustannuskehityksen ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta.
- O

Palvelusetelit käytössämme

Lisää tietoa ja taitoa tarjolla palveluseteleiden käytöstä ja mahdollisuuksista!
Tule kuulemaan, keskustelemaan, hakemaan ideoita palveluiden kehittämiseen ja asiakkaiden
valintamahdollisuuksien lisäämiseen.
  
Aika        17.2.2011, klo 12.00 - 16.00
           
Paikka        Mikkelin keskussairaalan auditorio, Porrassalmenkatu 37 - 39.

Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Koulutus sopii yhtä lailla luottamusmiehille,  sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehille ja hoiva- , palvelu- ja terveydenhuoltoalan yrittäjille.

Tavoite    Koulutuksen tavoitteena on tutustuttaa kuulijat sosiaali- ja terveysalalla käyttöön otettuun palvelusetelijärjestelmään.

Asiantuntijat; Varatuomari, neuvotteleva lakimies Synnöve Amberla, Suomen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki, projektisuunnittelija Heli Peltola, Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö, yrittäjä Paavo Ruohonen, Arkivoima Oy ja palvelupäällikkö Mikko Uusikylä, Oral Hammaslääkärit OYj

Ilmoittautuminen: 7.2.2011 mennessä Mikkelin kesäyliopiston toimistoon,
Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, puh.(015) 210 300, fax 150 822 tai www.mikkelinkesayliopisto.fi

Kurssimaksu:  60 € sisältää opetuksen, monistemateriaalin ja kahvin
Ilmoittautuminen voidaan perua veloituksetta 10 päivää ennen koulutuspäivää. Mikäli ilmoittautuminen perutaan myöhemmin kuin 10 päivää ennen kurssin alkamista, perimme 50 % maksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, perimme koko kurssimaksun.

Ohjelma 17.2.

11.30 – 12.00        Ilmoittautuminen

12.00 – 13.30        Mikä on palveluseteli?
            * kunnan kannalta
            * kuntalaisen kannalta
            * palveluntuottajan kannalta
            Synnöve Amberla

13.30 – 14.00        Kahvitauko

14.00 – 14.30        Palveluseteli – molempien sektoreiden etu
            Mikko Uusikylä

14.30 – 15.00        Palvelusetelin kehittäminen Mikkelin seudulla
            Heli Peltola

15.00 – 15.30        Palvelusetelit yrittäjän arjessa
            Paavo Ruohonen

15.30 – 16.00    Mikkelin kaupungin kokemuksia palveluseteleistä
            Maria Närhinen
  
          
16.00            Tilaisuuden päätös