Puolet 75–80-vuotiaista valmiita maksamaan arkea helpottavasta teknologiasta

Ikäihmiset suhtautuvat myönteisesti uuteen teknologiaan arjen apuna. Tämä käy ilmi Ikääntyminen ja asuminen 2012 -kyselytutkimuksesta, jolla KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) selvitti iäkkäiden suomalaisten asumistoiveita ja ‑tarpeita. Kysely teetettiin TNS Gallupilla yhteistyössä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumin) kanssa.

Kohtuuhintaiselle teknologialle on kysyntää

Suurin osa ikäihmisistä haluaa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Uutta teknologiaa itsenäisen selviytymisen tueksi kehitetään jatkuvasti. Osa kotona asumista tukevasta teknologiasta kuuluu kotihoidon piiriin ja kunta osallistuu sen kustannuksiin, mutta lähes puolet ikäihmisistä on valmis maksamaan teknologiasta myös itse. Eniten kiinnostavat turvallisuuteen, ruokaan ja viihtymiseen liittyvät palvelut. Jopa 60 prosenttia 75–80-vuotiaista on valmis maksamaan automaattisesti hälyttävistä laitteista, kuten turvapuhelimesta, erilaisista tunnistimista tai lääkekellosta. Lähes yhtä moni on kiinnostunut kodin turvatekniikasta, kuten ovipuhelimesta, automaattihanasta tai automaattisesti sammuttavasta liesituulettimesta. Sähköisistä virikepalveluista (esimerkiksi liikunta, ajanviete, mielenvirkistys) on valmis maksamaan 49 % vastanneista.

Sähköisistä terveyspalveluista ja terveydentilan seurannasta (esimerkiksi verenpaineen mittaus kotoa käsin) oli valmis maksamaan 41 %. Kysytyistä aiheista vähiten kiinnostusta herättivät kotiautomaatio ja tietokonevälitteiset yhteydenpitopalvelut. Maksuhalukkuuteen saattaa monien laitteiden ja palvelujen kohdalla vaikuttaa tiedon puute.

Yli puolet 75–80-vuotiaista arvelee käyttävänsä palvelujen ostoon noin viiden vuoden kuluttua alle 300 euroa kuukaudessa. Neljännes arvelee käyttävänsä alle 100 euroa, ja jopa 14 % ajattelee, ettei käytä näihin palveluihin lainkaan omaa rahaa. Neljännes vastanneista ei osannut arvioida maksuvalmiuttaan. Vanhemmat ikäihmiset arvelevat käyttävänsä palvelujen ostoon enemmän rahaa kuin nuoremmat.

Apua odotetaan erityisesti lapsilta ja läheisiltä

75–80-vuotiaiden luottamus yhteiskunnan apuun on melko vähäistä: vain noin puolet luottaa yhteiskunnan tai kunnan apuun vanhetessaan. Sen sijaan lähes 80 % luottaa saavansa apua lapsiltaan ja lähiomaisiltaan, lähes 60 % ystäviltään ja naapureiltakin lähes puolet (48 %).

Vanhuksille suunnattua teknologiaa kehitetään yhä enemmän siten, että vastuu laitteiden ylläpidosta, käytön opastuksesta ynnä muusta on omaisilla. Lähes 80 % ikäihmisistä luottaakin siihen, että saa ikääntyessään omaisilta apua. Lapset elävät kuitenkin nykyään usein etäällä vanhemmistaan, joten ainakin säännöllinen ja tiivis auttaminen voi olla vaikeaa. Teknologiasta voisi olla nykyistä enemmän hyötyä etäomaisille. On tärkeää miettiä, millaiseen avuntarpeeseen omaiset voivat vastata, ja minkälainen teknologinen ratkaisu voisi tukea omaisten työtä.

Yli puolet ikäihmisistä haluaisi asua yhteisöllisesti

Yhteisöllistä asumista on tarjottu yhdeksi tulevaisuuden asumismuodoksi ikäihmisille. Tämän tutkimuksen perusteella jopa 56 % 75–80-vuotiaista suhtautuu myönteisesti yhteisölliseen asumiseen. 28 % haluaisi iän karttuessa asua talossa, jossa on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä muiden asukkaiden kanssa tai esimerkiksi hoitaa arkiaskareita yhdessä, ja toiset 28 % pitää tätä vaihtoehtoa mahdollisena. Erityisesti maaseudulla asuvat, puolison kanssa asuvat sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Muita kielteisemmin suhtautuvat erityisesti yksinasuvat sekä pääkaupunkiseudulla asuvat. Tähän voi ajatella vaikuttavan sen, että maaseudulla on kaupunkia useammin mallia eri sukupolvien asumisesta yhdessä ja arjen jakamisesta. Naapuriapuun luottaa lähes puolet 75–80-vuotiaista, miehet enemmän kuin naiset, ja vanhimmat (79–80-vuotiaat) enemmän kuin nuoremmat.

– Yleisesti tutkimuksesta näkyy, että ikäihmiset ovat valinnoissaan joustavampia kuin yleensä ajatellaan, toteavat projektipäälliköt Lea Stenberg ja Kirsti Pesola. – Enemmistö haluaisi tulevaisuudessakin asua omassa tutussa asunnossaan, mutta yli kolmannes on valmis tekemään asumisoloihin muutoksia iän mukanaan tuomien vaatimusten myötä.

– Tutkimuksen tulokset kertovat myönteisestä suhtautumisesta teknologiaa kohtaan. KÄKÄTE-projektin muissa selvityksissä on kuitenkin havaittu, että mikä tahansa ei kelpaa: jotta teknologiasta olisi hyötyä ikäihmisille, sen on oltava hyvää, helppokäyttöistä ja riittävän halpaa, projektipäälliköt toteavat.

Tutkimuksen toteuttaminen

Ikääntyminen ja asuminen 2012 -tutkimuksen teettivät KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) sekä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA. TNS Gallup toteutti Suomen 75–80-vuotiasta väestöä edustavan tutkimuksen puhelinhaastatteluin elokuussa 2012. Kyselyyn vastasi 401 satunnaisesti väestörekisteristä poimittua suomalaista. 55–74-vuotiaille suomalaisille esitettiin samat kysymykset sähköisesti TNS Gallup Forum -internetpaneelissa, johon vastasi 562 henkilöä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin neljä prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lehdistötiedote ja raportit molempien ikäryhmien kyselyistä ovat luettavissa osoitteessa http://www.ikateknologia.fi/hankkeita-ja-julkaisuja/julkaisuja/kaekaete-projektin-julkaisuja.html

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti käynnistyi tammikuussa 2010. Viisivuotisen RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä. KÄKÄTE-projekti on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.

Neljätoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä muodostavat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin, KIRA-foorumin. Se kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja edistää rakennetun ympäristön toimivuutta. KIRA-foorumiin kuuluvat Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistöpalvelut ry, LVI-talotekniikkateollisuus ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Viherympäristöliitto ry.

Lisätietoja

Lea Stenberg, projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti, puh. 050 323 5533, lea.stenberg@valli.fi

Kirsti Pesola, projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti, puh. 050 597 0069, kirsti.pesola@vtkl.fi

Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, KIRA-foorumin viestintäryhmän puheenjohtaja, puh. 040 587 2642, merja.vuoripuro@rakennusteollisuus.fi

www.ikateknologia.fi | www.kirafoorumi.fi

Suomalaiset oppimassa mahdottoman tekemistä mahdolliseksi Hollannin Orbis-sairaalassa

Miltä kuulostaa sairaala ilman lääkäreiden ja hoitajien työhuoneita? Tai sairaala, jossa tietotekniikka ja ohjelmistot toimivat täysin ilman paperia? Entä sairaala, jossa arkkitehtuuri on suunniteltu ensisijaisesti palvelemaan asiakasprosesseja ja toissijaisesti neliövaatimuksia? Mahdottomaltako?

Sosiaali- ja terveyssektorin uusia toimintamalleja eri alueilla kehittävä ammattilaisjoukko kävi tutustumismatkalla Hollannissa todeten, että moni muukin asia oli tehty mahdolliseksi. Kansallisen Hyvinvointiverkoston ja Ahlman & Wuorinen Developmentin järjestämällä matkalla suomalaiset vierailivat Sittardin Orbis-sairaalassa sekä useissa vanhustenhuollon kohteissa. Matkakohteet valitsi Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-Instituutissa työskentelevä professori, ylifyysikko (emr.) Erkki Vauramo. Vauramo kertoo keskeisimmistä asioista Hollannissa, joista Suomessa voitaisiin ottaa oppia.

– Sairaala rakennuksena elää voimakasta murrosta, jossa pienet huoneet korvautuvat monitoimitilalla ja ergonomisilla työpisteillä.  Suunnittelussa panostetaan sujuvaan hoitoprosessiin. Myös Suomessa voidaan rakentaa innovatiivisia sairaaloita, jos toimintamalli mietitään huolella, siihen varataan aikaa ja kokonaisuuden suunnittelee innovatiivinen ja kyvykäs ryhmä, Erkki Vauramo esittää.

– Ympärivuorokautisessa vanhusten palvelujärjestelmässä asuu Suomessa noin 60 000 vanhusta, mutta Hollannissa väestöön ja ikärakenteeseen suhteutettuna vain puolet siitä. Hollannin rakennuksissa on riittävästi tilaa, jotta vanhukset voivat liikkua, ylläpitää kuntoa ja osallistua itse omaan hoitoonsa, Vauramo kertoo.

– Vanhusten hoivajärjestelmä kuuluu asutuskeskuksen keskustakortteliin.  Yhteistilojen suuntaaminen alueen asukkaiden olohuonetoimintaan elävöittää keskusta monella tapaa. Sotera-Instituutti on mielellään mukana tämän asian kehittämisessä Suomessa, professori Erkki Vauramo kertoo.

Kansallisen Hyvinvointiverkoston yksi kehittämisen painopiste on kumppanuuksien luominen toimijoiden välille ja siinä onnistuttiin Hollannin matkan yhteydessä hyvin.

– Orbiksessa on vieraillut useita suomalaisryhmiä aiemminkin, mutta tämän matkan lisäarvoa nosti se, että mukana oli eri alan asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Nähty ja kuultu jalostui jo matkan aikana yksittäisen organisaation näkökulmaa laajemmaksi, kertoo aluekehittäjä Anu Saarinen Kansallisesta Hyvinvointiverkostosta.

– Tulevaisuudessa terveys- ja sosiaalipalveluiden toimintamallien uudistaminen vaatii verkostomaista eri alojen ja alueiden asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä. Halusimme olla Kansallisen Hyvinvointiverkoston osalta mukana matkalla tarjoamassa tätä mahdollisuutta toimijoille, Saarinen kiteyttää.

Matkan järjestivät yhteistyössä Kansallinen Hyvinvointiverkosto sekä Ahlman & Wuorinen Development. Tutustumismatkalla vierailtiin Orbis-sairaalan lisäksi Orbis Hoogstaete, Boswijk- ja Elisbeth-hoivakodeissa sekä palvelukoti Veldhoffissa.

Lisätietoja: Anu Saarinen, anu.saarinen@kehittamiskeskus.fi, puh. 040 5190981

Etsimme ideoita ja hankkeita

Käsityksemme taloudesta on murroksessa. Globaali velka- ja finanssikriisi haastaa talouden nykyiset toimintatavat ja rakenteet talouden näkökulmasta. Ilmastonmuutos osoittaa, ettei yhteiskunta nykyisellään ole ekologisesti kestävällä pohjalla. Globaali eriarvoisuus ja tuloerojen kasvu peräänkuuluttavat sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa.
Sitra kokosi syksyllä 2012 Kestävä talous -foorumin. 30 hengen poikkiyhteiskunnallisen joukon tehtävänä on tunnistaa niitä muutosvoimia, jotka muuttavat talousajattelua. Nyt etsimme ideoita, ratkaisuja tai jo meneillään olevia hankkeita jotka vievät ajattelua kestävästä taloudesta aitoon toimintaan joko politiikan tai konkreettisen tekemisen tasolla. Foorumilaiset määrittelivät kestävän talouden seuraavasti:

Kestävän talouden tavoitteena on tuottaa ihmisille hyvinvointia, oikeudenmukaisesti. Kestävä talous toimii maapallon kantokyvyn rajoissa. Se perustuu sopeutumis- ja muutoskykyiseen talousjärjestelmään, jota ohjataan avoimin, läpinäkyvin, moniarvoisin ja demokraattisin periaattein. Kestävä talous suuntaa kauas tulevaisuuteen, tulevaisuuden menestystekijöitä tunnistaen ja ylisukupolvisia ratkaisuja etsien.                             
Onko sinulla hanke tai idea, joka jo vie tai veisi eteenpäin kestävän talouden ajattelua? Entä edistäisikö ideasi esimerkiksi ruohonjuuritason taloudellista toimintaa, uudenlaista yrittäjyyttä tai globaaleja kestäviä ratkaisuja taloudellisesti, sosiaalisesti tai ekologisesti? Voisiko ideoiden pohjalta tehdä politiikkaratkaisuja? Etsimme siis sellaisia hankkeita ja ideoita jotka auttavat foorumilaisiamme uudistamaan ajattelua kestävästä taloudesta.

Kerro meille ideastasi tai hankkeestasi oheisen lomakkeen kautta 7.12.2012 mennessä. Palkitsemme kolme parasta hanketta ja ideaa 1000 euron palkintosummalla. Kutsumme parhaiden ideoiden ja hankkeiden takana olevia ihmisiä ja yhteisöjä esittelemään ideoitaan talouspolitiikan päättäjille sekä verkostoitumaan muiden kestävän talouden tekijöiden kanssa.

Olemme foorumilla pohtineet muun muassa seuraavia haasteita joihin vastaamiseen ideoita etsitään:
Miten kestävää taloutta luodaan liiketoiminnan keinoin? Miten kestävän liiketoiminnan toimintaedellytyksiä voidaan parantaa?

Millaisin uusin toimintamallein yksilöt ja yhteisöt voivat edistää kestävää taloutta? Miten tätä roolia voidaan mahdollistaa?

Miten kriisialttiin talousjärjestelmän sopeutumis- ja muutoskykyä voidaan lisätä?

Miten työelämän murros, työssä jaksaminen ja hyvinvointi sekä talouskehitys yhteen sovitetaan kestävästi?

Miten luodaan vihreää kasvua? Miten taloutta kehitetään ilman lisääntyvää luonnonvarojen käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä?

Miten hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja uudistetaan niin, että hyvinvointi kasvaa, eriarvoisuus vähenee ja julkisen talouden tasapainottaminen mahdollistuu heikkenevän huoltosuhteenkin aikana?

Miten edistetään taloudellisen päätöksenteon avoimuutta, läpinäkyvyyttä, demokraattisuutta ja pitkäjänteisyyttä?

Etsimme siis ideoita ja hankkeita, jotka ovat vaikuttavia suhteessa kestävän talouden tavoitteisin, toteutettavia, edistettävissä talouspolitiikan keinoin, kannustavia, otteeltaan mahdollistavia sekä innovatiivisia.
Huomioithan, että hanketta/ideaa koskevat tiedot tulevat avoimesti verkkoon näkyviin Sitran sivulle kommentoitavaksi ja niitä hyödynnetään Kestävä talous -foorumin työssä. Laitathan hankkeestasi mukaan siis vain sellaisia tietoja, jotka ovat julkisia.

Ideat ja hankkeet ilmestyvät näkyviin tälle sivulle sitä mukaa kun saamme niitä ja niitä voi avoimesti kommentoida sivuilla. Voittajat julkistetaan huhtikuussa suuressa kestävän talouden tapahtumassa.  Olemme kuitenkin jo aiemmin henkilökohtaisesti yhteydessä teihin.

Ilmoita hankkeesi tai ideasi mukaan Digium-kyselyssä täältä

Lisätietoja

Johtava asiantuntija Eeva Hellström
Asiantuntija Elina Kiiski
Harjoittelija Kalle Nieminen

Active for Live

Suomessa on käynnissä hyvinvointipalvelun pilottiprojekti Active for Life, jossa autetaan yrityksiä kehittämään markkinoille palveluita, tuotteita tai ratkaisuja ikäluokalle 55+ tai tuunaamaan olemassa olevaa tarjontaa tuolle kohderyhmälle. Active for Life -ohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä rakentamaan uusia liiketoimintapalveluja ikääntyville sekä tukea yrityksiä markkina-alueen laajentamisessa Itämeren alueelle. Ohjelmassa on yhteistyössä mukana myös Itämeren maiden kehitysyhtiöitä.



Lähellä eläkeikää olevan, suuren ikäluokan kulutustottumukset eroavat selvästi vanhempien ikäluokkien kulutustavoista. 55+ -vuotiaat haluavat investoida omaan hyvinvointiinsa, mutta heille suunnattuja tuotteita ja palveluja ei ole riittävästi. Kohderyhmänä 55+ -vuotiaat ovat pääsääntöisesti hyvin toimeentulevia ja aktiivisia - myös eläkkeellä ollessaan. Näistä elementeistä syntyy merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia yksityisille yrityksille. Active for Life -ohjelma pyrkii synnyttämään hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa tälle kohderyhmälle (wellbeing business accelerator), mikä parantaa myös kohderyhmän täysipainoisen elämän laatua.



Active for Life -ohjelmassa on tunnistettu kohderyhmän tarpeita, joihin pohjautuen järjestetään yrityksille avoimeen innovointiin perustuvia työpajoja. Työpajoissa keskustellaan uusista kaupallisista hyvinvointipalveluista ja -ratkaisuista yhdessä yritysten edustajien kanssa. Ohjelmaan mukaan lähtevät yritykset pääsevät verkottumaan Itämeren alueen yritysten kanssa ja tarkoituksena on luoda kumppanuuksia oman kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Samalla kumppanuudet sekä ohjelmaa toteuttavien kansainvälisten kehitysyhtiöiden verkostot tukevat yritysten kotimarkkinoiden laajentamisessa Itämeren alueelle. Yrityksille tarjotaan tukea liiketoiminta- ja kumppanuusmallien luomisessa ja uuden liiketoimintaidean testauttamisessa yhdessä Aasian kohdemaassa.



Active for Life -ohjelma on yrityksille ilmainen. Ohjelmaan mukaan lähteneet yritykset pääsevät alkuvuodesta 2013 verkottumaan muiden maiden yritysten kanssa sekä yhdessä innovoimaan ja työstämään ideoita uusista kaupallisista hyvinvointipalveluista kohderyhmälle. Ohjelman tiedotustilaisuuksissa esitellään ohjelman tarkempi kulku sekä avataan ja pohditaan kohderyhmältä saatuja signaaleja heidän tarpeistaan. Yrityksillä on myös mahdollisuus esittää toiveita ohjelman sisällöstä.



Järjestämme hankkeesta avoimen informaatiotyöpajan Jyväskylässä, Tampereella ja Helsingissä (ohessa kutsu) ja ilmoittautumislinkit ohessa:



Uutta liiketoimintaa hyvinvointialalle -työpajat ja ilmoittautuminen:



·         Tampere 15.11 klo 13–16 | Ravintola Teerenpeli, Hämeenkatu 25, Tampere

Ilmoittautuminen Tampereen tilaisuuteen <http://www.webropolsurveys.com/S/2C70AE0EBDAF9EA6.par>



·         Helsinki 29.11 klo 13–16 | Kiasma, Mannerheiminaukio 2, Helsinki

Ilmoittautuminen Helsingin tilaisuuteen <http://www.webropolsurveys.com/S/4A75EB95348818DC.par>



Tilaisuuksiin saapuvat kohdeyritykset voivat edustaa mahdollisimman heterogeenistä ryhmää. Eli paikalla toivotaan, niin isoja kuin pk-yrityksiä, myös julkisten organisaatioiden edustajat ovat tervetulleita. Vaikka kutsussa puhutaan hyvinvointialan paleluista, niin myös erilaiset teknologiayritykset  sopivat mainiosti tuolla kohderyhmällekin, kunhan tarkastelu näkökulma on avoin ja innovatiivinen ja sovellutus voisi olla hyvinvointiin liittyvä:



-          teknologia tuoteyritykset

-          palveluyritykset

-          hyvinvointi laajasti käsittäen kaikki hyvinvoinnin osa-alueet:

-          sosiaalinen yhdessä olo

-          matkailu

-          elämykset

-          oppiminen

-          tarkoituksen mukainen eläminen, toisten auttaminen

-          terveellinen elämäntapa

-          hemmottelu

-          jne…

 

Ystävällisin terveisin

Niko Lönn

Project Manager

FinnMedi Oy

Biokatu 14, 33520 Tampere, Finland

Mobile +358 40 515 9019

Fax +358 3 3116 4029

niko.lonn@finnmedi.com <mailto:niko.lonn@finnmedi.com>

www.finnmedi.com <http://www.finnmedi.com/>