Pohjoiskarjalaiset hyvinvointialan yritykset laatusertifioinnin edelläkävijöitä!

Pohjois-Karjalassa toimivat hyvinvointialan yritykset ovat tehneet mittavia panostuksia laatujärjestelmien kehittämiseen halutessaan tarjota aidosti parasta palvelua asiakkailleen. Lukuisat maakunnan yritykset ovat jo saaneet laatusertifikaatin toiminnalleen. Laatujärjestelmät ovat vaatineet myös toimintakäytäntöjen muutoksia yrityksissä, mutta työ on kannattanut.

-Alueemme yritykset ovat olleet asiassa edelläkävijöitä valtakunnallisestikin. Ensimmäiset sertifioinnit on saatu vuonna 2008. Yrityksillä on ollut ja on edelleen laatujärjestelmien pitkäjänteistä kehittämishalua. Tämä on poikkeuksellista, kun verrataan esimerkiksi teollisuusyrityksiin. Erityisesti hatunnoston arvoista on se, että suurin osa näistä yrityksistä on pieniä toimijoita, korostaa Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETIn yritysneuvoja Mari Eskelinen-Mäki.

Eskelinen-Mäki muistuttaa, että laatujärjestelmän ylläpito on vaativaa. Siinä tarvitaan jatkuvaa tietojen ja osaamisen päivittämistä. Mutta onneksi laadulla on olemassa vielä painoarvoa, hän näkee.

Puolueeton todiste
Yrityskehittämisen asiantuntija Sunprofile Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Koukkari kertoo, että sertifioidessaan järjestelmän yritykset haluavat viestittää asiakkaille ja yhteistyökumppaneille toiminnan laadun tärkeydestä. Sertifioinnin avulla saadaan puolueeton todiste yritysten laadukkaasta toiminnasta.

-Nykyisin laatujärjestelmä kattaa koko yrityksen toiminnan ja henkilöstö otetaan mukaan kehitystyöhön. Siinä huomioidaan myös yrityksen tulevaisuus ja taloudelliset haasteet. Lopputuloksena on johtamisjärjestelmä, jolla yritys saatetaan menestykseen alkaen markkinoinnista ja myynnistä päätyen henkilöstön työhyvinvointiin, Koukkari kertoo.

Laadunhallinta ei toimi vain paperilla
Kotihoitoa ja omaishoidon sijaisuuksia päätoimenaan tekevälle Keski-Karjalan Hoivapalvelut Oy:lle myönnettiin laatusertifikaatti syksyllä 2009. Sertifiointi vaikutti yrityksen työskentelytapoihin ja -käytäntöihin.

-Nyt katsotaan yhdessä tarkemmin ovatko kaikki asiat kunnossa ja hoidettu. Esimerkiksi ovatko uusien työntekijöiden perehdyttämiskansiot ajan tasalla. Työpaikkapalaverit kirjoitetaan puhtaaksi ja laitetaan sähköiseen järjestelmään, jossa ne ovat kaikkien luettavissa, avaa yrittäjä ja sairaanhoitaja Mirja Varonen.

Varonen painottaa, ettei laadunhallinta toimi vain paperilla. Se pitää elää ja tehdä todeksi arjessa.

-Tämä on ollut haasteellista ja vaatinut koko henkilöstön osallistumisen. Mutta työ on myös palkinnut meidät asiakastyytyväisyytenä, sillä kerätyt palautteet ovat olleet hyviä. Ne kertovat, että teimme hyviä siirtoja ja investoimme sertifiointiin oikeaan aikaan.

-Vaikka tuntuukin, että palveluja hankitaan usein hinta edellä, meillä uskotaan, että laadullakin on merkityksensä. Se on yrityksemme aito kilpailuvaltti yhä kovenemilla markkinoilla, Mirja Varonen kokee.

Sertifiointi antaa luottamusta omaan työhön
Joensuussa jo kaksikymmentä vuotta toiminut Vanhushoiva ry on yksi tänä syksynä sertifioinnin saaneista toimijoista. Muun muassa asiakkaan kotiin hoito- ja hoivapalveluja sekä kodinhoitoapua tarjoavassa yhdistyksessä uskotaan, että sertifioinnista on hyötyä jatkossa palvelujen markkinoinnissa.

-Sertifiointi antaa luottamusta palveluntuottajalle. Tämä nousee entistä tärkeämmäksi, koska ala erittäin kilpailtu. Pieniä yrityksiä tullut tosi paljon ja tuntuukin, että palveluntarjoajia on jo enemmän kuin palveluja tarvitsevia, Vanhushoiva ry:n toiminnanohjaaja Tarja Anttonen sanoo.

Vanhushoiva kuuluu yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin ja on yksi Joensuun kaupungin hyväksymänä palveluseteliyrittäjä. Vaikka laatusertifikaatti on jo hankittu, Vanhushoivassa jatketaan oman toiminnan kehittämistä.

- Suunnitelmissa on tarjota palvelujamme laajemmalle alueelle nyt Joensuun seudulla tehtävän työn lisäksi, toiminnanohjaaja raottaa tulevaisuutta.

Hyrrästä vauhtia
Laatutyö kertoo aina palveluntuottajan sitoutumisesta pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, mikä koituu niin yrityksen, henkilöstön kuin asiakkaankin parhaaksi. HYRRÄ -kasvuohjelmasta (EAKR 2008-2011) on tuettu maakunnan hoivayritysten laatutyön käynnistymistä, kertoo ohjelmapäällikkö Minna Koskimies JOSEK Oy:stä.

-Sertifikaatit ja ennen kaikkea palvelun laadun näkyväksi tekeminen asiakkaalle ovat ilman muuta kilpailuvaltti kasvavilla markkinoilla. Asiakkaat ovat laatutietoisia jo nytkin, mutta vaatimukset varmasti kasvavat tulevaisuudessa.

Viimeinen KOKOviikko ..ennen joulua..

Niin se vain on, vuosi on mennyt hurjaa vauhtia ja joulu on juuri ovella. Hyvinvointiverkostossa alueet ovat innokkaasti osallistuneet toimintaan ja siitä osoituksena olkoon tämän viikon ohjelma.

Maanantaiaamuna klo 6.00 pakkasmittari näyttää - 20, muutamat viestit Anun kanssa ja kohtaaminen lentokentälle suuntavaalla bussilla. Iisalmessa odottelee jo Topeliuksen Riitta, joka on koonnut yhteen n. 20 hlöä keskustelemaan Ylä-Savon hyvinvointialan kehittämisestä ja hankkeistuksesta. Keskustelu käy vilkkaana, kerromme Anun kanssa verkoston toiminnasta ja kokemuksista muilta alueilta. Tilaisuus päättyy yhteisesti sovittuun tahtotilaan toimintamallista, neuvottelukunnasta ja sen toiminnasta sektoreiden ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisestä. Suuntamme valkoisilla siivillä kohti kotia ja kello lyö 21.30.

Tiistai ja jälleen pakkasta - 20, treffit junalle klo 8.10, Palveluseteliseminaari Pietarsaaressa. Junassa tapaammekin ohryn jäsenemme Närkin Ainon ja matka sujuu mukavasti yhdessä. Palvelusetelin mahdollisuuksista ja haasteista odottavat mielenkiintoiset alustukset ja keskustelut. Hienoa Pietarsaari!
VR kuljettaa kohti kotia, ilta pimenee ja viisarit näyttävät klo 22.

Keskiviikko ja verkostokokous! Helsingin merimaailma odottaa ja mukava tavata jälleen verkostolaiset. Vierailemme virtuaalimaailmassa ja käymme lävitse verkoston ensivuoden toimintaa. Julkaisemme myös uunituoreet nettisivumme. Kiitos Jonna! Vielä vaihdamme kuulumiset ja joulun toivotukset. Hämeenlinna ja lasten joulujuhlat odottavat.

Torstai on toivoa täynnä! Helsinki ja Demo-verkosto, aiheena yhteisöllinen asuminen ja muut ajankohatiset teemat. Paljon yhteistyömahdollisuuksia, hyvä! Iltapäiväksi neuvottelut selvitystyön toteuttajan kanssa ja olemme tyytyväisiä. Kotiin ja arkiaskareille.

Perjantaiaamun käynnistää neuvottelut tulevaisuuden yhteistyöstä ja tutustumisesta Tulevaisuuden tilaan. Iltapäivällä neuvottelu Kaste-ohjelman kanssa ja siitä ruokakaupan kautta kotiin.

Siinä se sitten meni, antoisa viikko! Tosin ei tässä ihan kaikki...ainahan sattuu ja tapahtuu kun Anu ja Outi ovat liikkeellä.

Ihanaa Joulua!

Kansainvälistyminen

Suomalaisten yritysten suhde kansainvälistymiseen on pitkä ja mutkikas. Syrjäisen maan kansantalouden tasapaino kaipaa kansainvälistä liiketoimintaa ja tähän haasteeseen suomalaiset yritykset haluavat tarttua.

Hämeen kauppakamarin tekemä kansainvälisyystutkimus Hämeen alueella kertoo osaltaan yrityksissä vallitsevasta tahtotilasta ja uskosta kansainvälistymisen suhteen. Tutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä, joilla ei ollut kansainvälistä toimintaa, piti kansainvälistymisen merkitystä toimintansa kannalta tärkeänä tai melko tärkeänä. Kyselyn vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että hämäläisten yritysten keskuudessa kansainvälistyminen nähdään merkityksellisenä liiketoiminnan yhtenä ulottuvuutena. Saman kyselyssä Hämeen yritykset nimesivät asioita, joita tarvittaisiin yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Kyselyn perusteella yritysten kansainvälistymistä edistäisi parhaiten tuki vientistrategian laatimiseksi, tuotteen tai palvelun kehittäminen, kansainvälistymiskoulutus, tiedon ja kokemuksen vaihto sekä tuki kontaktien löytämiseksi. Kansainvälistymisen kohteista kolme kyselyssä eniten nimettyä olivat Eurooppa, Venäjä ja Pohjoismaat. (Talouskeskiviikko 17.11.2010, Kansainvälisyys – Maakunnasta maailmalle, Mirja Ojantaustan ja Harri Hildénin puheenvuoro)

Paitsi että kansainvälistyminen koetaan tärkeäksi Hämeen alueella, se kiinnostaa varmasti yrittäjiä kautta Suomen. Kansainvälistyminen on perinteisesti koettu enemmän tavaroiden ja tuotteiden kuin palvelujen myyntikanavaksi. Tavaroiden osalta on tarjolla paljon tilastotietoa ja tiedonsaanti on helppoa, mutta palvelujen kansainvälisestä kaupasta ei ole saatavilla samanlaisia tietoja.

KOKO hyvinvointi –verkosto edistää osaltaan suomalaisten hyvinvointialan yritysten ja muiden toimijoiden kansainvälistymistä omilla toimillaan. Verkoston puitteissa toteutetaan neliaskelmaiset kansainvälistymisen portaat, jotka tarjoavat verkoston alueille tilaisuuksia saada edellä mainitussa tutkimuksessa esiin nousseita kansainvälistymistä tukevia tietoja ja taitoja. Kansainvälistymisen portaiden ensimmäisellä askelmalla on messu- ja benchmarkingmatka ja ylimmällä portaalla häämöttää tavoitteena kansainvälinen oppimiskumppanuus.

Kansainvälistymistoimenpiteitä varten KOKO hyvinvointi –verkosto pyytää alueita kertomaan toiveensa ja tarpeensa kansainvälistymisen suhteen osoitteessa www.bit.ly/verkostonkansainvalistyminen. Osoitteessa on lyhyt lomake, jonka kautta saatujen tietojen avulla alueiden ääni kuuluu kansainvälistymisen toimenpiteitä suunniteltaessa ja valmisteltaessa.